perjantai 8. toukokuuta 2015

Kevätjuttuja


Huomaako kukaan tässä kuvassa pienenpientä, "söpöä" yksityiskohtaa Wupessa?

Kevät on ehtinyt vaihtelevista säistä huolimatta tai juuri siksi kauneimpaan vaiheeseensa. Luonto vihertää ja kukkii, ei ole liian kuuma eikä oikeastaan kylmäkään. Taivas ruikauttaa sadetta aina välillä, mutta onneksi ei tuntitolkulla.


Bützow Video

Tornado vieraili meillä muutama päivä sitten. Meidän kulmilla se oli jotakuinkin kohtuullinen, muualla aiheutti runsaasti vahinkoa. On se vaan niin merkillistä, kuinka äkkiä tornado on kohdalla!
Me miehen kanssa katselimme juuri ikkunasta, että alkaakohan kohta jo satamaan ja todellakin sekunnin sisällä se tornado oli paikalla! Sitä ei voinut ollenkaan ennakoida, paitsi säätiedotteessa. Ja aivan yhtä nopeasti tornado hävisi, kuin veitsellä leikaten se oli ohi.
Rostockin lähellä sijaitseva 7000 asukkaan pikkukaupunki Bützow joutui kolmen tornadon kohteeksi ja tuhot olivat suunnattomat.


Tämmöinen nuori neito osui Wupen lenkin varrelle.
Kävelivät vierivieressä koko pitkän aidan matkan.


Heppoja käytiin myös haukkumassa.
Eivät edes korviaan loksauttaneet, vaan jatkoivat ruohon syömistä.

Wuppe on aloittanut karvanvaihdon kesäturkkiin ja on se uskomaton määrä, kuinka paljon karvaa noin pienestä lyhytkarvaisesta koirasta lähtee. Onneksi Wuppe tykkää kampaamisesta ja kun näkee furminaattorin, niin jo juoksee luo. Toivossa eletään, että vihdoin häviää tuo "polttomerkki" eli se puremajälki karvoineen. Tapahtumasta on sentään jo puoli vuotta kulunut.
Taas tuli lenkillä vapaana juokseva kettuterrieri luo ja Wuppe napattiin syliin. Foxin omistaja sanoi, että "ei meidän fuffe mitään tee, on väärin ottaa koira syliin" ja samanaikaisesti se muriseva foxi oli hampaat irvessä siinä meidän vierellä eikä kutsusta lähtenyt emäntänsä luo. Niinpä, ei se Wuppea purrut foxikaan "mitään tee" ja kuinka ollakaan, hyökkäsi maassa olevan Wupen kimppuun!




Tapahtui ihme!
Wuppe on asunut meillä jo yli 1,5 vuotta ja nyt viime viikolla vasta oppi ymmärtämään, miten voi kaksin verroin nauttia lenkkeilystä. Viime kesänä ei tätä taitoa vielä hallinnut, mutta nyt, ykskaks Wuppe hoksasi! Ja mikä se ihmeellinen juttu sitten olikaan? Käydä lepäämään, kun isäntä/emäntä istuu penkillä! Eikä ollut edes helle syynä! Wiisas Wuppe!
Viime kesänä Wuppe ei tajunnut tätä, seisoi vain starttivalmiina, kun talutushihnan toinen pää istui mukavasti penkillä lekotellen. Kertaakaan aikaisemmin ei ole ulkona istahtanut, saati sitten käynyt makaamaan. Kun ajattelen meidän Viliä, joka saattoi käydä heti makuulle, kun ulko-ovesta päästiin! Ei ollut ainuttakaan lenkkiä Vilin kanssa, jolloin ei olisi lukuisia kertoja käynyt makaamaan. Joko tarkkaili ihmisiä, laski autoja, katseli lapsia tai nautti muuten vaan ulkoilmasta.

Tämä oli nyt sellainen arkipäivän ihme, että kolmena peräkkäisenä päivänä piti kameralla ikuistaa tämä historiallinen tapahtuma!




Tämän näköinen on se "meidän" seurantalo, jonka aina silloin tällöin mainitsen.
Vappukranssi siinä on lipputangossa liehumassa.
Oikealla näkyy kahvilan ovi ja ja harrastustilarakennus.


10 kommenttia:

Párekin Palvelijatar kirjoitti...

Voi miten söpösti Wupen pieni kielenkärki pilkottaa tuossa ensimmäisessä kuvassa!
Ai hurja, että tornado vieraili teidän tanhuvilla? Tosi pahaa jälkeä näyttää tehneen Bützowissa. Luonnonvoimat ovat pelottavan voimakkaita.

Hanne kirjoitti...

Vai huomasit sen kielenpään heti, jopa olet tarkkasilmäinen ja hoksaavainen! Kultamitali tuli! Wupelta on vedetty alaetuhampaista muistaakseni 4 hammasta pois ja kieli on siinä pikkuriikkisen näkyvillä. Onneksi ei enempää, ainakaan vielä.
Kuulemma tornadot eli pyörremyrskyt ja muut rajut myrskytuulet ovat kovasti lisääntyneen täällä, syyksi sanotaan ilmastonlämpeneminen.
Sinä sen sanot: luonnonvoimille ei ihminen mahda mitään.

Mai kirjoitti...

Wuppen pieni kieli pistää hampaiden välistä <3 Ensin kyllä katsoin, että onko noissa valjaissa timantteja, mutta kuvan suurennus osoitti, että se onkin valjaiden merkki tekstinä :)

Seurantalo on kaunis ja idyllinen rakennus. Toivottavasti pidetään kunnossa ja käytössä jatkossakin.

Ymmärrän ilosi Wuppen rentoutumisesta lenkillä. Arttu on aina ollut sellainen höyryjyrä lenkillä, että pienikin lepohetki on ollut mahdotonta ilman kiskomista ja vinkunaa ja sinkoilua. Mutta nyt, viime aikoina, olen minäkin nauttinut kovasti niistä lenkeistä, kun koira jää ihan jopa katselemaan ympärilleen ja nautiskelee olemisesta. Kai :)

Toinen uusi asia on se, että Arttu voi ISTUA sinä aikana, kun mä laitan lenkkivaatteita päälle! Kiitos hormoni-implantin, hermot saavat nykyään levätä monissa pienissä tilanteissa. Syksyllä sitten tehdään tästä pysyvä olotila, kun kesä viilenee ja implantin vaikutus alkaa olla lopuillaan.

Turvallisia ja rentouttavia lenkkejä teille! Kunpa vastaan tulisi jatkossa vain fiksuja koiranomistajia... sillä koirien yhteenotot ei ole muusta kiinni kuin omistajista, pakko myöntää. Iloista viikonvaihdetta :)

Iivari kirjoitti...

No se meejjän eelinen kommentti hävis mualimalle näköjjään.
Huomasin kyllä minnäe het että kielj pilikisti suusta tuossa kuvassa :)
Äet haekaelj nuita rentoja lenkkijä. Missä koera malttas olla vähä aekoo alollasa. No oohhan minä. Istahan joskus ku ee huvita männä. Vuan ee se vissiin tuota tarkottanna. Se tuo verj vettää vuan kaekkiin jäläkiin perrään.
Vuan Wuppe on oppinna naatiskelemmaan. Ja oesko nii etton oppinna luottammaan että kotj´väkj hoetaa hommat eekä sen tarvihe olla ennee terävänä kokoaekoo :)
Mukavata viikolloppuva sinne! Toevottavasti kaekki myrskyt pyssyy poekessa sieltä.

Hanne kirjoitti...

Oikea vastaus!
Tuossa meidän seurantalossa on todella paljon erittäin monipuolista toimintaa. Meidän makuuhuoneen ikkunasta näkyy suoraan jumppasaliin, milloin siellä on mammoja, vatsatanssijoita, zumbaa, pikkulapsia, äiti-lapsiryhmiä jne. Sirkuskoulu, AA-kerho, käsityöryhmä, disko jne.
Kannattaa todellakin rauhoittaa Artun menokenkää syksymmällä, pääsette molemmat helpommalla, varsinkaan, kun Artun toiveet eivät kohtaa vastakaikua, aiheuttavat vain stressiä poloiselle pojalle.
Terveiset tänään pilvisestä Hampurista!

Hanne kirjoitti...

Ihan mielelläni nyökkään tuossa kohtaa, että "on oppinna luottammaan että kotj´väkj hoetaa hommat eekä sen tarvihe olla ennee terävänä kokoaekoo ", luulen, että siinä on hiukan perää. Tai sitten ei ole koskaan aiemmin siellä entisessä kodissaan ollut tilanteessa, että olisi ollut mukava heittäytyä nurmelle huilaamaan.
Juu, noita myrskyjä ei kaipaa kukaan muu kuin erään Myrskyn perhe ja me blogikamut tietty. ♥
Keväistä viikonloppua!

Marja-Leena kirjoitti...

Huh, vai oli teillä tornado riehumassa. Minäkin olen nähnyt tässä ihan meidän lähettyvillä, mitä sellainen ukkosmyrsky saa aikaan. Pieneltä alalta oli mennyt puita nurin, mutta vieressä oleva talo onneksi säästyi.

Ehkä Wuppe on oppinut rentoutumaan? Mene ja tiedä. Mukavaa kuitenkin, että ottaa ns lokosasti. Onko teillä päin punkkeja? Terkut Saksaan.

Myrsky ja Tuisku kirjoitti...

Kieli! Onpa hauskanen. Hyvät kuvat komeesta (äippä sano söpöstä) Wupesta.

Hanne kirjoitti...

Tänne on tänään taas myrskyvaroitus, eilenen oli ainoa lämmin päivä +22 astetta ja kuten viimeksikin, kauniin lämpöisen päivän jälkeen tuuli riehui ja sää kylmeni. Ja nyt taas samaa luvassa.
Onhan täällä punkkeja, valitettavasti. Viime kesänä löytyi yksi Wupesta jo ennen kuin ehti käydä kiinni. Wuppe lenkkeilee juuri sellaisissa paikoissa, joissa punkitkin viihtyvät, toivotaan parasta tälle vuodelle.
Sinne teille kans !

Hanne kirjoitti...

Tarkkoija ootte kyllä. Ei edes meitin isäntä keksinyt tuota kielenpäätä. No, hän onkin mies...