sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Telttakylän pakolaiset - osa I


Tähän asti olen tiennyt pakolaisista vain sen, mitä olen teeveessä nähnyt ja lehdistä lukenut. Nyt avautuu elämäni ensimmäinen konkreettinen kokemus pakolaisuudesta.
Tosin omat vanhempani ja myös appivanhempani olivat aikoinaan myös pakolaisia, molemmat Neuvostoliitolle eli Venäjälle menetetyiltä kotiseuduiltaan paenneita, Karjalasta Turkuun ja Itä-Preussista Saksaan. Me jälkikasvu emme silloin vielä olleet edes syntyneet.


Telttakylää rakennetaan.

Muutama päivä sitten pystytettiin telttakylä tuohon kahden korttelin päähän, puistoon, jossa Wuppe tähän asti kuittaili maamyyrien kasoja ja jossa on pieni järvi sekä pikkuinen lampi. Wuppe ihmetteli käydessään viimeksi puistossa, ajatteli varmaan, että nyt tulee taas sirkus tai mitä lie ajatellut.
Telttakylä on tarkoitettu 800 pakolaiselle väliaikaiseksi majoitukseksi. Telttoja on 50 kpl ja jokaiseen tulee 18 asukasta. Nyt heitä on noin 180, ensi viikolla tulee lisää. Tila vaikuttaa pieneltä, jos sinne tosiaan 800 ihmistä ahdetaan.


Kerrossänkyjä tuleville asukkaille.

Lähistön asukkaat olivat sangen pöyristyneitä, kun aivan yllättäen Punainen Risti aloitti telttojen pystyttämisen. Asukkaille ei oltu informoitu mitään etukäteen, vaikka lähimmät talot ovat vajaan sadan metrin päässä.
Tästä johtuen meillekin tuli lappu, jossa ilmoitettiin keskustelutilaisuus heti jo seuraavaksi päiväksi. Osa ihmisistä oli kovasti vastaan tätä telttakylää ja sen pakolaisasukkaita, suurempi osa sen sijaan suhtautui hyväksyen. "Ajatelkaa näitä ihmisiä, kun ilalla istutte omalla sohvallanne omassa kodissanne" sanoi joku.


Wupen puistoa...

Ensimmäisten pakolaisten saapuessa istui nurmella iso joukko talojen asukkaita, jotka musisoivat ja toivottivat tulijat tervetulleiksi. Illalla kuulemma jo muutama pakolainen istui asukkaiden kanssa teetä juoden.

Telttakylässä on ympärivuorokautinen valvonta. On syytä pelätä aggressiivisuutta, jota on jo koettu muissa pakolaisten asuinpaikoissa. Jopa Facebookiin on perustettu ryhmä tätä telttakylää vastaan. Yleinen suhtautuminen pakolaisiin täällä on positiivinen. Mutta nuo toisinajattelevat... Huoh.



Täällä tapahtui roiston ampuminen.

Pari-kolme viikkoa sitten tapahtui tuossa vastapäätä puistoa valitettava tapaus, kun kaksi roistoa tunkeutui yöllä omakotitaloon, jossa asui eläkeläismies ja hänen vanha isänsä. Tämä talonomistaja ampui toisen tunkeilijoista, joka kuoli kadulle. Hän oli pakolainen Nigeriasta, vankilakundi, jolla oli pitkä rikostausta. Ryöstön kohteeksi joutunutta taloa valvotaan ainakin vielä vuorokauden ympäri peläten rikollisen omaisten kostoa.Tämä tapaus varmasti lisää täkäläisten ihmisten pelkoja.


Ensimmäiset pakolaiset saapuvat.

Hampuri hukkuu pakolaisiinsa. Saksa jakaa heitä kaikkiin osavaltioihin. Tänä vuonna on tänne ensimmäisten 6 kuukauden aikana saapunut lähes 12500 pakolaista, sama määrä kuin viime vuonna koko vuoden aikana. Päivittäin saapuu 200-300 uutta pakolaista Hampuriin.
Saapuneista pakolaisista lähes puolet käännytetään takaisin, koska ovat ns. elintasopakolaisia, kuten esim. Albaniasta tai Kroatiasta saapuvat. Kuitenkin nämäkin ihmiset tarvitsevat katon päälleen siksi aikaa, kun heidän asiaansa käsitellään. Se aika saattaa olla pitkäkin, tosin nyt yritetään prosessia nopeuttaa.
Hampurin ongelma on rajallinen tila, tämä Hampurin osavaltio on vain kaupunki ja käyttöön on otettava puistot ja viheralueet. Myös ns. arvokkaimpiin kaupunginosiin, kuten Blankenese, Rotherbaum ja yliopiston alue otetaan käyttöön.
Hampuri on tarjonnut osaa pakolaisista naapureille eli Schleswig-Holsteinin ja Mecklenburg-Vorpommernin osavaltioille, mutta toistaiseksi eivät ole suostuneet.

Meidän pienen ja vaatimattoman kaupunginosamme etu ehkä on, että tämä on multikulti-aluetta (monikulttuurisuus), mitä asukkaisiin tulee. Yli puolet asukkaista ovat juuriltaan muun maalaisia. Tänne on pakolaisen helpompi samaistua. Toista se on kaiketi jossain hienossa kaupunginosassa, jossa ihmiset pukeutuvat tyylillä ja joka talon edessä seisoo mersu. Saavat täysin väärän kuvan saksalaisista, luulevat kaikkien olevan yhtä rikkaita.


Ensimmäinen ryhmä asettuu aloilleen.

Aika näyttää, miten kaikki tulee sujumaan!


pun = sota
ruskea = erittäin väkivaltaisia konflikteja
vaal.punainen = poliittisia konflikteja
harmaa = rauha


7 kommenttia:

Elvis ja Hugo kirjoitti...

Emäntä: On hienoa, että ihmisiä autetaan. Mutta tuommoinen teltta ei ole kenellekään mukava asumus. Väistämättä tulee levottomuuksia. Ja "pakolainen" ei ole yhteensulautunutta massaa, vaan heidänkin joukossa on monenlaisia ihmisiä. Telttakylässä on tekemisen puutetta, turhautumista jne. Toivottavasti heille löydetään pian kunnolliset asumukset.

Hanne kirjoitti...

Totta tosiaan. Teltassa ei ole yksityisyyttä ja joidenkin pakolaisten psyyke on horjuvaa johtuen kokemuksistaan. Ajatella, että joutuu jättämään kaiken taakseen ja vain päällä olevat vaatteet ovat mukana pakomatkalla. Epätietoisuus tulevaisuudesta ja omaisistaan, vieras kieli, kulttuuri, ilmasto ja sitten lisäksi tuo vaarallinen vihamielisyys.
Tulijoita on joka lähtöön, mitä teeveestä olen nähnyt, kielitaitoisia, oppineita ihmisiä ja sitten jopa lukutaidottomia. Hyvin erilaiset lähtökohdat siis.
Täällä ollaan tekemässä kiireellisellä aikataululla uutta lakia maahanmuutosta, ihan hyvä niin! Sen mukaan maahan sopeutuneet, kielen oppineet, kunnolliset "muukalaiset" saavat pysyvän oleskeluluvan ja ne, jotka eivät sopeudu eivätkä osaa elää "maassa maan tavalla", niin "maasta pois".
Teltta on pakkoratkaisu, koska ei heitä voi ilmankaan jättää.
Asuntopula Hampurissa on huikea, teltan jälkeen asutaan kaiketi Containerissa tai parakissa, jos asuntoa ei löydy ennen talven tuloa. Eikä todennäköisesti löydykään, ei ainakaan kaikille.

Terhi kirjoitti...

Onpa mielenkiintoista. Ja tuo pakolaisten määrä - sehän on aivan huikea. Jos verrataan vaikka Suomen koko maan kiintiöön, n 1000 pakolaiseen, joka määrä on aivan mitätön.
Väistämättä suuri pakolaismäärä aiheuttaa myös ikäviä asioita, sillä kuten edellinenkin kommentoija totesi, tekemisen puute ja turhautuneisuus voivat ajaa väärille teille.

Kyllä maailmassa on monta asiaa aivan nurinkurisesti, kun ihmiset eivät voi asua kodeissaan rauhassa. Hienoa, että hätääkärsiviä autetaan, mutta eihän se toisaalta ole lopullinen ratkaisu, jotain pitäisi saada aikaan siellä lähtömaassakin. Surullista.

Hanne kirjoitti...

Täällä Saksassa on asukkaita noin 80 miljoonaa + vuosittain puoimiljoonaa maahan jäävää pakolaista tai muuta maahanmuuttajaa (kuten minä) lisää. Sen mukaan lasketaan pakolaisten määrä kullekin osavaltiolle.
Tuo 1000 on ihan kohtuullinen määrä Suomeen, ottaen huomioon asukasluvun.
Pakolaisvirran mukana tulee aina myös rikollisia, sille ei mahda mitään ja kun nuo rajat ovat nykyään sangen avoimia, niin mikäs on tullessa.
Pakolaisia on aina ollut, kansainvaelluksia, jo aikojen alusta. Maailma on aina ollut levoton ja varsinkin nyt. Saa nähdä, mihin tämä maailmantilanne päätyy. Tuleeko rauhallisia aikoja enää ollenkaan?

Marja-Leena kirjoitti...

Pakolaisilla ei todellakaan ole helppoa, kun joutuvat jättämään kaiken taakseen. Sijoitetaankohan heidät sitten talvella jonnekin muualle. Ei se ihan lämmintä ole teidänkään maassa talvella.

Hyvää Hannelen päivää täältä Ossilasta ja terveisii Saksan maalle!

Hanne kirjoitti...

Viime talvena, joka tosin oli leuto, asui joku pienempi miesporukka pakolaisia teltassa koko talvenkin, jossain keskustan puistossa. Etusijalla asunnonsaannissa ovat tietenkin perheet lapsineen.
Kiitos Hannelenpäivän muistamisesta ja terveisiä Ossilaan!

Liftari kirjoitti...

Jaa-a, juuri äsken keskustelin tyttären kanssa näistä asioista. Ihmiset ovat tulleet agressiivisemmiksi ja ahdasmielisemmiksi. Siitä syntyy sitten väkivaltaa ja varmaan tuollainen teko siellä saa ympäristön arvottamaan kaikki samaa kansalaisuutta olevat myös rikollisiksi. unohdetaan se, että se oli yksityisen ihmisen tekemä teko, ei koko kansan. Multikulttuuri ei tarvitse olla paha asia, en vain tiedä miten sopeuttaisi eiri kansalaisuudet yhteen jotta ylilyöntejä ei tapahtuisi.
Ehkä se kasvatus olisikin syytä aloittaa jo kouluissa. ja meille jo aikuisille järjestää juuri tuollaisia keskusteluiltoja. Voitaisiin puolin ja toisin kertoa ajatuksista, toiveista ja mistä tahansa.
Vaikeita ja monisäikeisiä asioita ovat nämä kaikki. Maailma "kutistuu" ja siihen meidän on sopeutuminen että olemme likempänä toisiamme. Suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus, siinä ne hyveet joita tulisi opetella, jotta meillä kaikilla olisi paikka olla ja elää.