tiistai 17. toukokuuta 2016

Kevätpäiviä

Kevät on tullu meil. Onks teil kans?
Hännänpää näkyy sentäs...

Heppoi käytiin taas treffaamas,
mut ei niit kiinnostanu tulla juttusil.
Ne söi vaa.

Nätti punalehtinen pensas.
Just satanutt vettä, ja ihan kirkast.
Nätti keltane pensas, mikä lie.

Täsä mä seison ja iha ilman hihnaa. Vapaa ku taivaan lintu.

Jano tuli kesken kaiken.

Täsä ylpiä pariskunta poikinensa.

Täs ne valmistautuu lähtemää uimaa.

Täsä on toinen poirukka starttivalmiina.

Ja menoks vaa!

Täst mennää puistoon, järvel, lammel ja pakolaisleiril.

Nätei kukei.

Täs on pari eri värii sireenei.

Tämä on iha uutta, et ihmiset laittaa piikkilankoi talojes suojaks.
Kertoo vissiin jotain täst ajast, jota eletää. 

Toiset laittaa korkei aitoi tontin ympäril.  

4 kommenttia:

Párek ja Palvelijatar kirjoitti...

Ihanan kesäisiä kuvia, sireenitkin kukassa! Ja Wuppe vedessä nilkkoja myöten. Hepat mokomat vain ruokailivat, vaikka olisi ollut tarjolla hyvää seuraa.

Myrsky ja Tuisku kirjoitti...

Teilpäin on nättei kukei nurtsilla, meil vaan niitä keltasia... Ai, aitoja ja piikkilankoja! Melko pelottavaa, pualin ja toisin? Sulla on kyl komiat maisemat tepastella, kuomahyvä.

Iivari kirjoitti...

Mahottoman nättijä sielä. Kaekki kukkii. Meellä vuan voekukat vasta. Meleko pelottava on iso mualima ku pittää tuommosija aetoja tehä! Kaaheen surullista semmonen. Vaekka ohanse aeta meelläe. Vuan sentähe etten minä piäse pihasta poekkeen. Ee estä kenenkää piäsyvä pihhaan :)

Hanne kirjoitti...

Ei ole lenkkimaisemissa moittimista. Parempi osa kuin ihan keskikaupungin koirilla.
Nuo piikkilanka-aidat kertovat kyllä omaa tarinaansa. ei ole hyvä, ei. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä ihmisten pelot. Niin paljon tapahtuu murtoja kotitalouksiin. Ja kaikkea muutakin, pahempaa, tapahtuu jatkuvasti.