torstai 2. heinäkuuta 2015

A kuin...


Tämänvuotiset parvekekukat.
Keväällä ne olivat todella onnettoman näköisiä,
tarkoitus oli ostaa niiden tilalle uudet.
Kukat ilmeisesti 
kuulivat  aikeeni ja 
niinpä niistä rumista ankanpoikasista kasvoi joutsenia.

Kuinka ollakaan, vuosi vierähti ja taas se yllätti ihan puskan takaa. Wupen anaalirauhaset. Vuosi sitten oletin Wupen silloisen ylipainon olleen ainakin osasyy, mutta nyt Wuppe on normaalipainoinen, joten oletus lienee ollut väärä.
Lauantaiaamuna Wuppe oli outo, lenkkeily ei oikein maistunut, ruoka kylläkin. Takatassujaan nuoleskeli, mitä tekee aika usein lenkin jälkeen. Putsaa niitä kuin kissa konsanaan. Huuhtelin tassut, ajatuksena, että ehkä joku roska oli anturoitten välissä.
Peppupuoli eli anaalirauhaset näyttivät ihan normaaleilta eikä koskettaminenkaan aiheuttanut mitään reaktiota Wupen käytöksessä.


Maamyyrien kasat ovat kaikkien koirien suosima viestipaikka.


Emme osanneet arvata, mikä vaivaa, päätimme seurata tilannetta. Wuppe oli kärttyisä, mikä on hänen kohdallaan on merkki kivusta. Vatsavaivoja? Närästystä? Tassu kipeä? Polvilumpio vaivaa? Tällaisia mietimme.
Yöksi annoin elliltä saatua kipulääkettä, jotta nukkuu edes rauhallisesti. Aamulla oli virkeä, kuin mitään ei olisikaan, heti aamutuimaan lenkkeili useamman kilometrin lenkin. Sitten illan tullen huomasin Wupen tuijottelevan peppuaan eikä antanut koskettaa alaselkää eikä peppua, joka oli kuitenkin  ihan normaalin näköinen ja tuntuinen.


Maistuu!

Siltä istumalta lähdimme päivystävälle eläinlääkärille, olihan sunnuntai-ilta. Soitettiin sinne etukäteen ja sitten matkaan. Kun näin isossa kaupungissa asutaan eikä täällä laitakaupungilla ole päivystystä, niin kilometrejä tuli 16. Taxi oli ainoa mahdollinen vaihtoehto, matka sillä kesti puolisen tuntia ja yleisillä kulkuneuvoilla olisi kestänyt tunnin.
Käsittelyyn pääsimme melko pian, minä jäin odotushuoneeseen. Vilin jälkeen en enää ole ollut toimenpiteissä mukana. Wupelle laitettiin taas oma kauluri, ettei pääse näykkäisemään. Avuksi pitelemään vastahakoista 2,5 kilon koiraa tarvittiin vielä yksi henkilö ellin ja isännän lisäksi. 

Wupella oli oikeanpuoleinen rauhanen ihan täynnä tönkköä tavaraa. Ja mitään ei näkynyt ulospäin!
Wuppe elämöi kuin leijona siellä, oli kurjaa kuunneltavaa. Varmaan oli kivuliasta, Suomessa olisi luultavasti nukutettu? Tuntui, että toimenpidekin kesti ikuisuuden....
Ohjeeksi saatiin, että joidenkin päivien kuluttua pitää käydä omalla ellillä näyttämässä, jos siltä tuntuu. Vielä ei ole tuntunut siltä, onneksi oma ell.asema on nykyään sunnuntaisinkin päiväsaikaan muutaman tunnin auki.


Lohdutukseksi Wuppe sai lihaisen luun,
joka tässä kuvassa on jo enempivähempi haisevassa vaiheessa.
Tänään, 4 päivän "hautomisen" jälkeen luu maistuu jo. 

Lie kypsynyt tarpeeksi. Yäk. 

Lasku oli noin 9 euroa, päivystyslisää ei tarvinnut maksaa, koska oma ell kuuluu samaan ketjuun. Sen sijaan taximatka maksoi maltaita, mennen tullen pyöristettynä ylöspäin 70e, täällä kun pitää antaa tippiä. Paluumatka Wupen kanssa oli hermoja rassaavaa. Riehui ja ärisi takapenkillä isännän hoivissa, ei löytänyt sopivaa asentoa, vaikka sai olla kantokassissaan. Taxikuskikin huolestuneena katsoi vähän väliä taakse. Onneksi ei ollut sentään "dobermanni" riehumassa. Rauhottui sitten jossain puolivälissä.



Lasku

Nyt on sitten viisaat neuvot kullan arvoisia. Miten estän vastaavat tapaukset? Yrttijauhetta Wuppe on saanut koko ajan viime heinäkuusta lähtien, ensin joka päivä ja nyt jo pidemmän aikaa vain kaksi kertaa viikossa, ns. ylläpitoannoksena. Nyt tietenkin siirryn taas antamaan joka päivä! Tilasin netistä hirmukalliita, luonnonmukaisia "aineita", joiden pitäisi auttaa. Saas nähdä.
Edellinen Wupen anaalirauhastapaus löytyy täältä.

Samalla reissulla, kun olimme sunnuntaina ell.asemalla, niin siinä taxia odotellessamme  huomasin lemmikkitarvikekaupan pihalla koiranpesuautomaatin. En ehtinyt sitä sen enempää katsella enkä kuvaa ottamaan, kun se taxi jo saapuikin. Netistä löysin lisätietoja.
Näitä pesupaikkoja on ollut muutamia vuosia jo siellä täällä Saksaa, osa niistä sisätiloissa esim. lemmikkialan liikkeessä, osa ulkona, kuten tämä näkemäni. Lenkiltä palaavan kuraisen koiran pesu ainakin käy kätevästi, jos sattuu pesupaikka olevan lähellä. Liekö Suomessakin jo tällaisia?













Ja näin loppukaneetiksi vielä teeveekuva Englannin kuningattaresta
sekä sokeritoppakuusista (Picea glauca var. albertiana 'Conica'),
joista olikin jo juttua täällä ja täällä.






19 kommenttia:

Arja kirjoitti...

En nyt enää yhtään muista (enkä jaksa tarkistaa, kun tää kone on sekaisin kuin seinäkello), että saiko Wuppe silloin viimeksi homepaattista Heparia tai Sulfuria siihen anaalirauhasongelmaan? Ehkä sen pitäisi syödä jompaa kumpaa lähes jatkuvasti (siis harvoin annettuna, mutta pitkään), tai sitten silloin tällöin puhdistavana kuurina, luulisi pysyvän anaaliongelmat kurissa. Aika jännä kyllä, kun syö kuitenkin luonnollista ruokaa eikä mitään nappulaa, että silti vaivaavat. Ihan on nyt kyllä semmoinen olo, että olisin joskus lukenut aiheesta jotain, joka liittyi raakaruokintaan, mutta ei muista, ei... Vaan kyllä on lähes ilmaista tuo eläinlääkärissäkäynti siellä.
Näkyy siellä teilläkin lämmintä piisaavan, niin kuin täällä etelämmässäkin. reilu 30 astetta on ollut muutamana päivänä, nyt onneksi ukkosti, niin hetkeksi helpotti.
Kätevä tuo koiranpesupaikka, saisi noita olla laajemminkin maailmalla :)
Rapsut Wupelle.

Párekin Palvelijatar kirjoitti...

Voi pientä poikaa, nuo anaalijutut ovat tosi keljuja ja kivuliaita. Meillä on kokemus vain yhdestä kerrasta. Párekilla on rokotusten vahvistus marraskuussa ja samalla pyydän tarkastamaan anaalirauhaset ja leikkaamaan kynnet. Saa tarkastaa myös hampaat. Kun eläinlääkärillä kerran ollaan pitää käyttää kaikki tilaisuudet hyväksi ; )

Ei ole Suomessa varmaan nähty tai kuultu noista pesuautomaateista. Pelkäänpä että vandaalit käyttäisivät niitä pisuaareinaan ja ties mitä keksisivät tehdä niille. Täällä ei nykyisin juuri mikään saa olla rauhassa tuholaisilta. Toisin oli ennen. Huoh.

Aurinkoisia ja vaivattomia heinäkuun päiviä teille!

Unknown kirjoitti...

En tiedä, miten anaalien ylitäyttymisen voisi ehkäistä, muuten kuin säännöllisellä vapaalla liikkumisella metsässä. Ei ehkä ole mahdollista teille.
Mutta, jos vähänkin epäilet, niin beban suihkuttaminen lämpimällä vedellä voi riittää tyhjentämään rauhaset ylimääräisestä lastistaan. Itse aloitan suihkuttamalla noin viisi minuuttia ja sitten yritän ensin puristelemalla peräsuolta ulkokautta. Ellei ulkokautta tyhjene, tyhjennän itse sisäkautta. Se on koiralle jonkin verran kivuliasta, joten laitan koiralle ensin kankaisen kuonokopan tai sukasta tehdyn kuonositeen, ettei se pääse puremaan. Eläinlääkäri on joskus aikoja sitten neuvonut tyhjennystekniikan. Wuppe on kylläkin niin pieni, että en varmaan uskaltaisi työntää sormea sen peräsuoleen, mutta suihkuttamista ainakin kannattaa kokeilla.
Wupelle rapsutukset!

Marja-Leena kirjoitti...

Kyselin viime vuonna tuolta meiidän naapurilta, joka on ELL, että voiko anaalirauhasten tukkeutumista jotenkin estää. Hän oli sitä mieltä, että ei voi, koska joillakin koirilla syy täyttymisessä on rakenteellinen. Hänen mielestään silloin auttaa vain säännöllinen tyhjentäminen.

Kylläpä innostuivatkin kukkasesi kukkimaan. Terkut Ossilasta, meillä vain juuri ja juuri +25, mutta se riittää minulle ja Ossille.

Arttu kirjoitti...

Koiran kakan pitäisi olla sopivan kiinteää, eikä varmaan haittaa, vaikka luunsyöntipäivinä vielä vähän enemmän. Jos tässä on parantamisen varaa, kuitupitoinen, hyvin sulava ruoka, ja luumursketta päivän toisella aterialla joukossa voisi auttaa. Jos nuo eivät auta, kysyisin lääkäriltä, mikä riski on rauhasten poistamisessa. (Sulkijalihaksen toimintaan liittyvä, mutta korjaantuu myös ajan myötä.)
Toivottavasti löytyy joku pätevä neuvo, ja voit jättää kalliit aineet.

Iivari kirjoitti...

Voe pientä kuoma raakkoo. Ilikee vaeva on tuo.
Joellae vuan on kuulema semmonen ahterj ettee ne raahaset itekseen tyhjene.
Vuan se lämpimällä veillä suihkuttelu suattaa aattoo niitä tyhjenemmään.
Äet olj lukenna jollonnii että tuoreista voekukallehistä kiehaatettu mössö ruuvvan seassa suattas aattoo tuohon...muisti justiisa sen ja mulle keetelleesä parj kessee sitte sitä ku meenas mulla äetyvä nuo vaevoomaan.

Hanne kirjoitti...

Minulla on sama vika, en muista tarkkaan (mitään), mutta Wuppe sai jotain jonkin aikaa, vaan mitä? No, yritän nyt merkata kaiken muistiin, kun näköjään tämä anaalivaiva saattaa uusiutua vieläkin. Kuvittelin meidän olevan voiton puolella ja että se viimekesäinen olisi ollut se ainoa.
Tuo mies tuossa ehdotti, että käytäisiin tuossa kulman takana olevalla ellillä säännöllisin välein tarkastuttamassa Wupen pepa, kunpa tietäisin, mikä se sopiva väli olisi.
Lämmintä piisaa tällekin päivälle. ☼
Rapsuja triolle sinne meitäkin etelämmäksi!

Hanne kirjoitti...

Ihan totta, kun on muuta asiaa ellille, kannattaa antaa tsekata koko koira, on vähän niin kuin vuosihuolto.
Kynsien leikkuu meillä on sujunut niin hienosti, että en ole Wupen varsinaisia kynsiä joutunut leikkaamaan kertaakaan, ne kuluvat kävellessä. Vain niitä kahta kannuskynttä pitää lyhentää aika ajoin.
Suomessa nuo automaattipesulat pitäisi asettaa ympärivuorokauden auki olevan huoltoaseman oheen, kuten täälläkin joissakin kaupungeissa.
Ainakin tänään vielä voi nauttia aurinkoisesta kesäpäivästä, jatkosta ei niin tiedä. ☼

Hanne kirjoitti...

Aion ottaa Wupen kohdalla käyttöön nuo suihkutukset, edesmenneellä Vililläni tein sitä jatkuvasti, mutta se ei silti estänyt Viliä saamasta useita anaalirauhasen tulehduksia. Toivon todellakin, että Wuppe ei enää joutuisi sellaisesta kärsimään. Minusta ei ole rauhasen tyhjentäjäksi, korkeintaan pakkotilanteessa. Huh.
Rapsuja ja aurinkoa sinne teillekin! ☼

Hanne kirjoitti...

Lie todellakin tuurista kiinni, miten nuo rauhaset toimivat kullakin koiralla. Nämä kaksi, Vili ja Wuppe, ovat ainoat kaikista koiristani, joille on ollut harmia anaaleittensa takia. Onkohan "ennenvanhaan" ollut tuollaisia vaivoja koirilla ollenkaan?
Aurinkoista viikonloppua Ossilaan - nyt on kesä, nauttikaamme. ☼

Hanne kirjoitti...

Wupen (kuten aikoinaan myös Vilin) output on aina takuuvarmaa "nakkia" eli se ei liene syypää näihin vaivoihin. Luumurskaa en löydä täältä mistään ja Wupen luunsyönti on olematonta eli nollatasoa. Ihan tähän hätään lisään ruuan joukkoon "sitäsuntätä", joiden pitäisi lisätä massaa. Kirjoitan niistä postauksen, kunhan näistä helteistä selvitään.
Vilin kohdalla pohdin sitä operaatiota ellin kanssa, jopa päivä oli varattu, mutta peruin sen meidän Saksaanmuuton vuoksi eikä sitä sitten ehditty tehdä ollenkaan.
Ainakin entistä tarkempi täytyy Wupen takia olla, ettei poika joudu enää sellaiseen kauheaan rääkkiin, jossa nyt oli.
Toivotaan parasta!

Hanne kirjoitti...

Minäkin muistelen tuota voikukkajuttua. Eräät pitävät sitä, kuten montaa muutakin asiaa, huuhaana, mutta pääasia, että yrittää ehkäistä uusiutuvia vaivoja ja olkoonkin huuhaata, jos vaan auttaa.
Peukkuja pitämään!

Arja kirjoitti...

Kyllä ei kuulkaa kasvilääkintä ole huuhaata, kaikkea muuta :) Niistähän se koko lääkehärdelli on alkanut, ikävä vaan, että monet toimivat konstit on nykyään korvattu kemiallisilla aineille, tunnetuin tuloksin...
Voikukkahan on voimakkaasti elimistöä, etenkin maksaa puhdistava, joten sen nauttiminen kuureina olisi suositeltavaa ihan kaikille silloin tällöin, eikä varmasti tee Wupellekaan pahaa. On myös melko voimakas diureetti, että kannattaa aloittaa varovasti, ettei huusholli kohta lainehdi ;) Sitä saa myös uutteena, jos ei lähistöltä löydy puhtaita keräyspaikkoja.
Silloin tällöin, esim. kerran parissa kuukaudessa voisi Wupelle antaa viikon voikukkakuurin, ja niiden välillä sitten sitä Sulfurista, esim. D 30 pari kertaa viikossa 3-4 viikkoa. Eiköhän pysy anaalit tyhjinä :)

Hanne kirjoitti...

Näin on. Moni teollinen lääkekin on saanut alkunsa luonnonkasveista, esim. vaikkapa digitalis. Mulla on yöpöydällä odottamassa kirja "Peter C. Gøtzsche: Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus - Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon", mutta en ole ehtinyt aloittamaan, kun luen just koirakirjaa.
Vili-koirani blogissa sain monen kertaa Jagsterilta (Katiska) oitis kommenttia "huuhaasta" ja sitten hän kirjoittelikin niistä omalla sivullaan täysin tuomiten. En tajua täysin jyrkkää, kiihkeää mielipidettä (mies?), vaan ymmärrän, jos ei ole jonkun asian kannattaja, niin jo uteliaisuudesta haluaisi tietää enemmän. Avoin mieli on ok.
Olen itse harkitseva lääkkeiden suhteen, ihan pakko on toisinaan jotain vastenmielistä niellä, vanhempani ja veljenikin olivat "samaa maata" tekemättä siitä mitään numeroa. Käytän, jos suinkin mahdollista, jotain luontaistuotetta, ilokseni täkäläiset lääkärit ja myös eläinlääkärit oma-aloitteisesti määräävätkin niitä. Eikä minulla ole mitään niitä ihmisiä vastaan, jotka nauttivat vain teollisia lääkkeitä.
Kiitos Arja taas näistä vinkeistä. Voikukkia kasvaa suojatuissa paikoissa täälläkin, kuivasin niitä viime syksynä talven varalle.

Hanne kirjoitti...

Tässä se voikukkaohje:
Poimi 15-20 voikukanlehteä jotka saksilla silpu isoon mukiin. Päälle kaada 1,5 dl melkein kiehuvaa vettä ja anna jäähtyä. Sekoita sitten noita silputtuja lehtiä ja tuota nestettä koiran sapuskan joukkoon kolmesti päivässä (tuo on siis yhden päivän annos). Vaikuttaa diureettisesti eli pissille vähän useammin. :)

Ellieli kirjoitti...

Voi pientä potilasta, toivottavasti Wuppe voi jo paremmin. Ei oo kivoja noi anaalivaivat, vaan todella kivuliaita voivat olla, Ellillä on pari kertaa ollut aika pahana, mutta ei niistä nyt sen enempää. Onneks Wuppe sai lohtuluun, harmi vaan kun nuo koirulit tuppaa niitä hauduttelemaan ja ne haisevat sitten tosiaan ihan hirveälle. Elli hautailee väliin noita "tekoluitaankin"; nahkanretkuja yms.

Koiranpesuautomaatti näyttää kyllä hauskalta, mutta mahtaneeko koira sitä kovin arvostaa. Ainakin tuo näyttää selkäystävälliseltä, kun kotona saa pientä koiraa pestä lattiatasolla, ja ittellä selkä kipeä.

Hanne kirjoitti...

Tuo koirapesula on joillekin ihmisille varmaan juuri se sopiva, niin sijainniltaan kuin yleensäkin mahdollisuudella pestä koira. Ihmiset asuvat niin erilaisissa olosuhteissa. Esim. minulle ei tulisi mieleenikään lähteä varta vasten koiraani pesemään, kun kotonakin on aina ollut mahdollisuus koiran koosta riippumatta. Tuo pesuasento kotona on kyllä ihan varteenotettava seikka, kyllä saa aika kauan olla selkä vääränä, kun keskikokoista, paksuturkkista koiraa pesee ja varsinkin huuhtelee.

Terhi kirjoitti...

Olipas kurja kokemus Wupelle tuo eläinlääkärikäynti, mutta tarpeen se toki oli. En usko, että Suomessakaan koiraa nukutettaisiin, joskaan en ole varma kun ihan vastaavaa tilannetta ei ole ollut.

Meidänkin neiti hieman kärsii noista anaaleistaan, mutta aika hyviin tuloksiin on päästy sillä, että on opeteltu itse niitä tyhjentämään ja sitten seuraan ulostetta, että se olisi kovahkoa ja kiinteää. Anaalienhan pitäisi tyhjetä itsestään ulostuksen yhteydessä. Jos uloste on löysää, niin anaalit eivät tyhjene.

Esim luumurskaa voisi ruokaan lisätä - vähitellen, ettei mene maha umpeen - ulosteen kiinteyttämiseksi.
Ja sitten eläinlääkäriä voisi pyytää opettamaan, miten tyhjennystemppu tehdään kotioloissa. Voisi olla hyvä käydä näyttämässä anaaleita lääkärille joidenkin viikkojen päästä uudelleen, vaikka ei oireita erityisesti olisikaan, ettei vaiva pääsisi ainakaan eskaloitumaan noin pahaksi.

Tsemppiä ja hyvää kesää pikku Wupelle :)

Hugo ja Vito kirjoitti...

No hyvä kuitenkin, että isossa kaupungissa apu on lähellä. Ja kyllähän pientä pitää auttaa. Vaikka meillä eläinlääkäri on 20 min. kävelymetkan päässä (arkisin) on lasku aina siinä satasen huippeilla. Joten älä murehdi taksimatkan hintaa.