lauantai 20. helmikuuta 2016

Sitä sun tätä - sananmukaisesti


Tammikuun lopulla otettu kuva.
Hyvin on harakka pesänsä tehnyt, monet kovat myrskyt kestänyt.
Kelpaakohan jollekin vielä jo valmis, loistokuntoinen pesä?




Meille syntyi tammikuun lopulla uusi lapsenlapsi. 
Tyttö nimeltä Matilda Isabel, komeine mittoineen, 4160/56. 
Muutenkin kaikki mallillaan. ♥




Säpinää on riittänyt muutenkin. 
Heti vauvan syntymän jälkeen seinänaapurimme jouduttiin pelastamaan kotoaan. Kukaan ei ollut häntä pariin päivään nähnyt ja pelastavan enkelin roolissa oli hänellä kerran kuussa käyvä siivooja. Hän soitti ovikelloamme, koska rouva ei avannut ovea. Puhelimeen ei myöskään vastannut. 
Siitä seurasi prosessi, joka kesti useamman tunnin, kunnes ensin poliisi ja sitten palokunta saapui, 
He joutuivat murtautumaan sisälle, koska avain oli jätetty sisäpuolelta lukkoon.
Onneksi hänet löydettiin vielä hengissä, tuolilla istuen, tosin kuivuneena, 
Sairaalassa hänet sitten hoidettiiin kuntoon ja nyt reilun kahden viikon jälkeen hän palasi kotiin. Muistikuvat häneltä hävisivät lähes viikon ajalta eivätkä ole palautuneet.
Jos hänen siivoojansa ei olisi tullut eikä soittanut ovikelloamme, 
vaan lähtenyt pois, olisi kaikki päätynyt toisin.



Wuppe on hyvin kiinnostunut ääntä pitävästä verenpainelaitteestani, 
kuten kuvasta voi päätellä.

Palkkioksi kiinnostuksesta emännän terveydentarkkailuun, sai Wuppe uuden luolan. 
Ostettiin Zooplussan tarjouksesta, oli edullinen (21,99e) hinnaltaan, 
oli saanut hyvät, oikeudenmukaiset arvostelut, 
sillä totesimme luolan laadukkaaksi.
Wuppe sitä on tarkastellut ja kerran koemaannut siellä, 
vaikka se nyt on ollut jo monta viikkoa meillä. 
Ehkä suostuu toisenkin kerran menemään sinne...


Juu, ihan hyvä on.
Tuleeko mulle yövieraita vai kenelle toi on tarkoitettu?



12 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Onnea prinsessan syntymisestä. melkoiset syntymämitat. Minunkin nykyisin pienikokoinen tyttö painoi 4080 g syntyessään:)

Naapurillanne kävi hyvä tuuri. Ettekös te voisi seinänaapurina ottaa vähän sellaista positiivista "naapurikyylän" asennetta, ettei vaan kävisi tulevaisuudessakin samalla tavalla. Ei liene vaikeaa, jos kerran ihan seinänaapuri on.

Appiukon eräälle vanhalle kaverille (nyt 97) meinasi käydä viime vuonna ihan samalla tavalla. Oli kaatunut, eikä päässyt ylös ja soittamaan. Siivooja tuli ja mies oli maannut jo muutaman päivän. Tokeni sitten sairaalahoidossa myös ja asuu nyt palvelutalossa. Kaikkea sattuu ja tapahtuu. Terkut Ossilasta!

Párekin Palvelijatar kirjoitti...

Olipa hyvä ja vastuuntuntoinen siivooja, toimi juuri kuten pitääkin. Tuollaisia tapauksia sattuu varmasti aika paljon joka maassa. Naapurien, elleivät satu olemaan ns. perhetuttuja, on vaikeaa soittaa ovikelloa kysyäkseen onko kaikki hyvin. Ei sellainen ennen vanhaan ollut mitenkään 'sopimatonta', mutta nykyisin ihmiset ovat niin eriytyneet toisistaan, että varovat 'sotkeutumasta' toisten asioihin.

Sydämelliset onnittelut uudesta ihanasta perheenjäsenestä.
Wupella on hieno pesä.

Iivari kirjoitti...

Paljo,paljo onnee söpöstä pikkutyttelistä! <3 <3 Ennee et oo sittä yksinkertanen mummo :D Vitsivitsi.
Onneks se nuapurj pelastu. Ee sitä aena tiijjä mittee sattuu kullehhii.Sitä on kaapunnissa vaekeeta seorata nuapurien liikkumista. Ja tuo Wupen pesä on sittä ihana! Maestus mullehhii :)

Myrsky ja Tuisku ja Nettimartta kirjoitti...

Matilda nukkua pötköttää sulosesti toukkapussissaan. Onnea!

Hyvä ku naapuri pelastui. Pöllöpesä? Pitäskö sun tiikeris muuttaa sinne pesäkoloon ja sä sitten perässä?

Sari kirjoitti...

Onnea pienen prinsessan isovanhemmille ja vahtikoiralle! Vauvat ovat niin suloisia!
Onneksi naapurillanne oli fiksu siivooja. Kyllä on hirveätä, miten nyky-yhteiskunnassa niin helposti unohdamme naapurit ja sen sallitun naapurien elämän tarkastelun. Ennen pidettiin naapureistakin enemmän huolta.
Hieno pesä Wupella. Juuri eilen illalla mietin, mistä tekisin pesäpussin Ekalle ja muistin, että mulla on mökillä yksi vanha äitiyspakkauksen toppapussi, jonka haen sieltä viikonloppuna koekäyttöön Ekalle, kun haetaan pojalle tarvikkeita uuteen kotiin. Tulossa kiireinen viikonloppu, joka aiheuttaa varmasti äidille myös hieman kyyneliä. Poika olikin viikonloppuna jo harmissaan, että olen hänen muutostaan liian iloinen. Koskaan ei voi lapselle olla riittävästi mieliksi.

Hanne kirjoitti...

Kiitokset onnitteluista!
Naapuri on nyt palannut kotiinsa ja voi hyvin. Kyllä meillä on seinänaapureina ihan toimivat välit ja suhteet. En kuitenkaan voi vahtia häntä sen enempää, onhan hän omatoiminen täysipäinen ihminen. Sen verran tiedettiin, että maanantaina oli käynyt lääkärissä, tiistaina ei kukaan ollut häntä nähnyt ja keskiviikkona hänet löydettiin.
En tiedä, miten enempää voin puuttua toisen elämään, hän tekee silloin tällöin päivämatkoja ja vierailee ystävänsä luona ja on lisäksi itsenäinen ja omapäinen luonteeltaan, aina tottunut elämään ja päättämään asiansa itse.
Minä erään toisen naapurin kanssa hoidimme hänen kotinsa kuntoon, jotta hän saattoi palata takaisin. Ja olen aina tässä ovikellonsoiton päässä, jos hän apua tarvitsee.
Vanhuus on vaarallista aikaa elämässä, varsinkin nuo kaatumiset ovat niin tyypillisiä ikäihmisille. Pitäisi osata ennakoida kaikki mahdollinen turvallisuuden kannalta, mutta sitähän ei monikaan tee.
Terveisin!

Hanne kirjoitti...

Emme me ehtineet mitenkään edes huolestua naapuristamme, ennen kuin se siivoojarouva soitti ovikelloa. Sitten kyseltiin muiltakin naapureilta, onko joku nähnyt tätä rouvaa ja milloin viimeksi. Hänelläkään kun ei ole lapsia eikä muitakaan läheisiä omaisia, niin ei tule sitä kontrollia siltä taholta ollenkaan. Kyllä hän apua osaa meiltä pyytää, jos tarvitsee, on käyty sulaketta vaihtamassa ja televisiota "korjaamassa". :)
Kiitokset vauvaonnitteluista, kyllä sellainen vastasyntynyt lapsi on ihme, niin puhdas ja viaton. ♥

Hanne kirjoitti...

Kiitoksia, lapsenlapsia on nyt sitten viisi kpl. Vuorotellen, tyttö, poika jne. Eiköhän nyt jää tähän viiteen.
Kaupungissa ei toisinaan edes tiedetä, kuka asuu naapurissa, vuokralaiset vaihtuvat ja jos on työssäkäyvää väkeä, niin ei tapaa useinkaan naapureitaan.
Meidän talossamme ovat kaikki eläkeläisiä, mutta en silti tunne heistäkään jokaista. Mekin asumme ns. siivessä ja oman kerroksen väki on tuttua, mutta nuo ylempänä asuvat eivät niinkään.
Tuo Wupen pesä on ihan kiva ja kuulemma kestää hyvin konepesua ja kuivuriakin. Kunhan alkaisi viihtymään enemmän siellä.

Hanne kirjoitti...

Kiitokset!
Tiikerit siellä asustavatkin päiväsaikaan ja Wuppe on nyt peräti kaksi kertaa testannut pöllöpesää.
Hitaasti hyvää tulee.

Hanne kirjoitti...

Kiitokset onnitteluista!
Moni nykyvanhus on hyvin itsenäinen ja myös itsepäinen, meidän naapurimmekaan ei suostunut hankkimaan suosituksista huolimatta itselleen hälytysranneketta, vaikka on ihan yksinasuva ja hädän tullen totta tosiaan hädässä. Nyt hänet on lääkärin toimesta velvoitettu hankkimaan sellainen ja joku kotihoitajakin kuulemma on nyt pakollinen.
Nuo toppapussit ovatkin just hyviä uusiokäyttöön, mielikuvitusta vain ja säästyy monta penniä.

No lapsen poismuuttoa pesästä on sellainen ilon ja surun aihe, ilon kyyneleitä, että lapsi lentää pesästä, kuten elämänkulkuun kuuluukin ja murheenkyynel, kun yksi vaihe elämässä päättyy. Taitaa poika pohtia asiaa samalla tavalla, haikeaa hänellekin, mutta toisaalta iloinen asia aloittaa itsenäinen elämä. Askel eteenpäin elämässä.
Onnittelut siitä!

Iivari kirjoitti...

No hups,tuljpa nyt sittä jo tyhmä vitsi. Anteeks.Luulin niät että niitä lapsellapsija olj vasta se yks:)

Hanne kirjoitti...

Höpslöpö, mistäs oisit tienny, että niitä oli jo entuudestaan 4 kpl? Ja kaikki vitsit piristävät päivää, joten sillai. ♥