perjantai 13. joulukuuta 2013

Germany-spesiaali Nr. 6

Näin joulun alla vielä yksi Germany-spesiaali, jatkoksi niille, jotka löytyvät Vilin blogista.
Tyypillisen sekalainen, asiaa vähän sieltä, vähän tuolta...





Kdf Bad Prora
Löysin sattumalta nettiä selaillessani mielenkiintoisen kohteen, joka on rakennettu natsivallan aikana, vuosina 1936-1939. Sodan alkaessa rakennustyö jäi keskeneräiseksi eikä tätä rakennelmaa koskaan käytetty siihen tarkoitukseen, johon se oli suunniteltu. Siitä piti tuleman 20 000 työläisen lomakoti, "Kraft-durch-Freude-Seebad" (KdF) eli suomeksi "Voimaa Ilosta-merikylpylä", jossa oli määrä sananmukaisesti tankata uutta voimaa.




Tämä 4,5 km pitkä "Proran kolossi" sijaitsee Rügen-nimisellä Itämeren saarella. Sodan jälkeen osaa siitä on käytetty kasarmeina, osa on ollut tyhjillään ilkivallalle alttiina, osassa on toiminut toimistoja, varastoja yms. Alkuperäisestä rakennuksesta on vielä 2,5 km käyttökelpoisessa kunnossa, muu osa on raunioina, osittain puna-armeijan yritttämän räjäytyksen jäljiltä.
Nykyään tässä Hitlerin suuressa unelmassa toimii mm. museoita, gallerioita, osa on kunnostettu asunnoiksi ja tarkoituksena on osa kunnostaa alkuperäiseen tarkoitukseen rantahotelliksi..
Wikipedia kertoo





Asunnottomien talvi
Myös täällä Hampurissa on ajateltu kadullaeläjien selviytymistä tulevasta talvesta. Löytöeläinhoitola tarjoaa asunnottomien koirille yön yli majapaikan ilmaiseksi. Yön aikana koirat saavat mahdollisesti tarvitsemaansa huolenpitoa. Aamulla klo 9 jälkeen voi omistaja sitten hakea koiransa pois.




Asunnottomille ihmisille erilaiset järjestöt sekä kaupunki tarjoavat yöpymispaikkoja, osaan voi ottaa myös koiran mukaan, osa on pariskunnille tarkoitettuja, osa siirrettäviä pikkukoppeja yksinäisille ja sitten on isompia saleja joissakin rakennuksissa. Kaikissa yöpymispaikoissa on koko yön joku terapeuttinen henkilö paikalla, jonka kanssa voi keskustella vaikkapa omista ongelmistaan.


Yöpymispaikkoja


Pakolaisia ja ulkomaalaisia
Hampuriin tulvii jatkuvasti pakolaisia. Välimerellä sattuneesta Lampedusan veneturmasta saapui taas suuri joukko uusia pakolaisia ja heidät majoitettiin aluksi telttoihin ja kirkkoihin. Tämä liittovaltio on kuitenkin aika pieni ja rajallinen ja on vaikea löytää asuintiloja jatkuvalle pakolaisvirralle eli oikeammin sanottuna, näille onnettomille ihmisille, joilla ei kotimaassaan ole hyvä olla. Hampurin liittovaltio on tasan saman kokoinen kuin Hampurin kaupunki.




Tämä pakolaisten suuri määrä on herättänyt paljon keskustelua joka tasolla. Vähän väliä on eri järjestöjen ja koulujen demonstraatioita sen puolesta, että jokaiselle pakolaiselle pitää löytyä paikka ja jokaiselle antaa oleskelulupa, periaatteella "kukaan ihminen ei ole laiton" eli "Kein Mensch ist illegal". Ainuttakaan mielenosoitusta en ole huomannut pakolaisia vastaan.




Lisäksi tänne saapuu runsaasti ihmisiä työnhakumielessä muista maista. Rajat ovat avoimet, tänne on helppo tulla. Työpaikan löytyminen kieltä taitamattomalle ei ole ollenkaan niin helppoa kuin joskus 1960 luvuilla, jolloin Saksaan tarvittiin suuria määriä Gastarbeiter eli vierastyövoimaa, niitä haalittiin silloin varsinkin mm. Turkista, Italiasta, Espanjasta.
Kerjäläisiä tietyistä maista on myös täällä kausittain, kuten Suomessakin. Onneksi ne kaikki taitavat kerjätä keskustassa, meillä päin en ole nähnyt ainuttakaan. Mitä sitä kannattaisikaan kerjätä työläiskaupunginosassa.


Hampurin ulkomaalistaustaisten asukkaiden
sijoittuminen eri kaupunginosiin.

Juuri pari päivää sitten julkaistiin uudet laskelmat ulkomaalaisista täällä Hampurissa. Saksan kaikista liittovaltioista juuri Hampurissa asuu eniten juuriltaan muunmaalaisia, peräti 30%. Eniten emigrantteja tulee Turkista ja Puolasta, seuraavina alkuperämaina Afghanistan, Iran, Serbia, Ghana, Portugali, Italia ja Kreikka.
Meidän kaupunginosassamme on asukkaista ulkomaalaistaustaisia 49 %, joista suurimmat ryhmät ovat turkkilaisia 13 %, venäläisiä 17 % ja puolalaisia 15 %. Alle 18 vuotiaista peräti 69 % on muualta lähtöisin.
Minusta meidän kaupunginosamme monikulttuurisuus on rikkaus, täällä on mukava asua, on hyvin viihtyisää, paljon lapsia, luontoa ja vihreää, kuin pikkukaupungissa konsanaan.

Emigrantti on maasta pois muuttanut. Periaatteessa sana "emigrantti" tarkoittaa maasta toiseen muuttanutta lähtömaan kannalta katsottuna, kun taas kohdemaan kannalta hän on immigrantti. Hyvin tavallista on kuitenkin käyttää sanaa "emigrantti" molemmissa tapauksissa. Usein tätä sanaa käytetään varsinkin ihmisistä, jotka muuttavat poliittisista syistä, esimerkiksi vallankumouksen jälkeen, kun taas muita muuttajia sanotaan maahanmuuttajiksi, siirtolaisiksi tms.

Kertakäyttömuki

Onko Suomessakin jo tällaisia kk-mukeja? Tähän tutustuin käydessäni Hampurin keskustassa mammografiassa ja otin vesiautomaatista vettä ja tällaista suppiloa sitten pitelin käsissäni. Idea on, että tätä mukimallia ei voi jättää minnekään muualle kuin roskakoriin. Yleinen ongelmahan on, että ihmiset jättävät mukinsa minne sattuu, kun ovat vedenjuonnista tarpeekseen saaneet.





Kirjekuoret
Toinen ihmetyksen aiheeni alussa oli täällä yleisesti käytettävät viralliset kirjekuoret. Ne ovat noita pitkulaisia, ihmettelinkin jo Suomessa, kuinka kaikki virallinen posti Saksasta tulee tuollaisissa kirjekuorissa, joihin A4 arkin joutuu viikkaamaan kolmeen osaan.
Selvisihän se, kun olin eka kertaa lähettämässä täältä postia Suomeen totutussa kuoressa, johon riittää A4-arkin taittaminen puoliksi. Postimaksu huima 3,45e, kun taas pitkulaisen postimaksu on 0,75 senttiä. Olen tykännyt lähettää dokumentteja myös isossa kuoressa, sellaisessa, jossa esim. verovirasto lähettää veropäätöksen. Se pahus maksaa myös 3,45e, vaikka painoa olisi vain 20g. Jos sille koolle tulee painoa esim. 500g, niin sitten joutuu maksamaan jo 7e.
Sellainen perinteinen kirjekuori, johon A4 arkki taitetaan neljään osaan, maksaa myös sen halvimman hinnan eli 0,75e. Joten suosin noita pitkulaisia ja ainoastaan kaksiosaiset postikortit postitan siinä perinteisessä.
Saikohan kukaan tästä sepustuksesta mitään selkoa...


Saksalaista standardia


Joulu

Meidän lähiostoskeskuksemme valmistautuu myös jouluun.





Ja meidän porraskäytävässä kukkii ikioma syklaami.




PS. Germany-spesiaalit 1-5 löytyvät Vilin blogista.



8 kommenttia:

Maria, mäyräkoirien ihminen kirjoitti...

Mulla tuppaa menemään aina 'imigrantti' ja 'emigrantti' sekaisin keskenään - ja sanoja tarvitessani joudun lähes joka kerta tarkistamaan, että kumpi nyt olikaan maastamuuttaja ja kumpi maahanmuuttaja. Eivät sitten voineet keksiä sellaisia termejä lontooksi, jotka olisivat vähän erilaisempia keskenään.

Iso peukku lähtee Saksaan täällä ikuiselta eläintenystävältä joka sai tästä postauksesta lukea, että asunnottomien koirat saavat lämpimän paikan yöksi <3 Ihanaa, siis tosi ihanaa <3 Aina välillä palautuu vähän kerrallaan usko ihmiskuntaan, vaikka heikoilla kantimilla se on nykyään muuten, kun uutiset onnistuvat järkyttämään perustuksia myöten. On vetänyt vihaiseksi ja äärettömän surulliseksi viimeaikaiset tapahtumat Suomessa, kun pensaikosta löydetään pahoinpideltyjä pikkulapsia pelkissä vaipoissaan ja yläasteikäisiä tyttöjä raahataan asuntoihin joissa useat aikaiset hakkaavat järkyttävään kuntoon. En enää tiedä mitä ajatella...pahuus on niin käsinkosketeltavan käsittämätöntä, ettei näillä asioille ole oikein olemassa enää edes sanoja. Valtava hiljaisuus vain ja pohjaton tyhjyys sielussa.

Siksipä siksi, tällaiset ihanat uutiset palauttavat jotakin joka ei ehkä ihan kokonaan ole menetettyä ja antavat uskoa, että ehkä meillä täällä on jokin toivonkipinä olemassa kuitenkin <3 Ja sen pikkulapsen oli sieltä pusikostakin löytänyt 17-vuotias nuorimies, joka oli nostanut lapsen turvaan takkinsa sisälle soittaessaan apua. Sekin valaa uskoa, että kaikki ei ole menetetty ihan vielä.

Suloista lauantaita teille sinne <3

HooPee kirjoitti...

Voi, kuinka jaan kaikki ajatuksesi! Maailma tai oikeastaan osa meistä ihmisistä ovat todella raakoja, välinpitämättömiä. En jaksa ymmärtää, että joku ihan normaalistikin käyttäytyvä ihminen voi tehdä vaikka kuinka karmean teon toiselle ihmiselle, omalle tai vieraalle lapselle tai eläimelle ja silti jatkaa elämäänsä, kuinka mitään poikkeavaa ei olisi tapahtunut. Olen pohtinut, että puhkeaako meille kaikille joissain ääritilanteissa pahuus pintaan vai onko olemassa ihmisiä, jotka pysyvät aina hyväntahtoisina ja laupeina? Että tulisiko minusta tai sinusta paha ihminen joissain olosuhteissa? En jaksa uskoa, että niin kävisi, ainakaan meidänlaisille ihmisille.
Uskon silti vakaasti siihen, että maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa. Hyvä on usein huomaamatonta, näkymätöntä, siitä ei kirjoiteta eikä puhuta suuressa mittakaavassa, se ei myy lehtiä eikä saa teeveen katsojalukuja nousemaan.
Kaikesta huolimatta ja juuri siksi, hyvää joulunalusviikonloppua toivotellen!

Marja-Leena kirjoitti...

Hmmm, tuo oli mukava juttu, että sekä asunnottomat, että heidän koiransa saavat yösijan. Tietysti vielä hienompaa olisi, että he saisivat aina yhdessä sen lämpimän yösijan. Minä olen kanssa pohtinut tuota ihmisen käyttäytymistä ääritilanteissa muutamaan kertaan. Olen varma siitä, että silloin ihminen muuttuu, mutta sen täytyy olla tosi ääritilanne. Oikeasti itsekin olisin varmasti valmis tekemään ihan mitä tahansa, jos joutuisin tilanteeseen, jossa joutuisin esimerkiksi puolustamaan omaa jälkikasvuani eli tytärtäni jossain vaarallisessa tilanteessa. Mutta erittäin todennäköisesti tälläistä ei onneksi koskaan tapahdu. Onneksi HooPee, kuten totesit, niin maailmassa on enemmän sitä hyvää kuin pahaa.

Tuosta Pad Proran kylpylästä en ole koskaan kuullutkaan. Karmea rakennelma. Mukavaa lauantai-iltaa Saksan maalle, M-L ja Ossi.

Nettimartta kirjoitti...

Nää sun postaukset on siitä mukavia, ettei tarvii itse matkustaa ja silti saa hurjasti tietoa. Varmaan vielä enemmän kuin jos kävisi pikaisesti itse matkamiehenä maassa.

Tuo kirjekuori mua hämmästyttää. Miten järkevässä ja organisoidussa maassa voi olla noin outo standardi!

Liftari kirjoitti...

kauniilta näyttää. ja miten ihanaa nuo koirien majatalot. hienoa työtä tekevät siellä eläinsuojelijat. tulee hyvä mieli lukea välillä tätä, kun muunlaisia viestejä on face tulvillaan.
Olen nyt toipumassa silmäleikkauksesta, joka meni tosi hienosti ja kivuttomasti. Yritän nyt siis rajoittaa näin alussa lukemista ja kirjoittelua.
joten oikein ihanaa joulua sinne teille ja paaaljon rapsutuksia Wupelle. Ja herkkuja myös riittävästi vaan ei liikaa.
Essilästä terveiset sinne Wuppelaan.

HooPee kirjoitti...

Itsepuolustus tai vieraankin, on kuitenkin ihan eri juttu kuin tehdä pahaa ns. aiheetta, en usko, että meistä yksikään muuttuisi niin missään olosuhteissa. Kyllä siinä täytyy olla joku vakava persoonallisuuden häiriö olemassa, psykopaatti, tunteeton. Kauheaa on se, että tuollaiset häiriöt eivät näy päälle päin, ihan normaalin näköisiä ihmisiä.
En ymmärrä ollenkaan, että joku pitää lemmikkiä, kissaa, koiraa vuosikaudet perheenjäsenenä ja sen tullessa vanhaksi, on valmis hylkäämään sen tai tappamaan sen säälittä hirveällä tavalla. YÄK.
Olisi ihanaa, jos kaikki maailmassa olisi kaunista ja hyvää. :)

HooPee kirjoitti...

En usko, että turistina törmää moniinkaan mainitsemistani asioista, niihin törmää vasta pidemmän oleskelun aikana.
Noihin kirjekuoriin olen jo tykästynyt, näköjään kaikkeen tottuu. Vain sen arkin taittaminen on vielä vähän hankalaa. Tuo saksalainen standardikuori leimautuu automaattisesti, isommat kuoret täytyy kai käsipelillä leimata.

HooPee kirjoitti...

Meillä on sitten silmien suhteen vähän samankaltainen vuosi ollut, minunkin silmiäni on leikelty 4x, kaksi kertaa tosin laserilla, joka on helpompi juttu. Olen vieläkin vailla kunnon silmälaseja, kun koko ajan on ollut edessä uusi leikkaus, nyt tammikuussa pitäisi sitten vihdoin saada lasit.
Terveiset Essilään! ♥