perjantai 6. joulukuuta 2013

Kaija - maahanmuuttaja



Ikinä en olisi uskonut, että Saksassa elää ympärivuotisesti papukaijoja! Uutisissa kerrottiin niiden parveilevan aina iltaisin Keski-Saksan suurkaupunkien kävelykatujen tienoilla ja asettuvan sinne yöpymään, päivät viettävät muualla. Ensimmäinen ajatukseni oli äkkiä oivaltaa, onko nyt aprillipäivä, mutta ei ollut. Syy, miksi näistä linnuista kerrottiin teeveessä, on niiden parveilun seuraukset eli linnunkakat, jotka ovat ei-toivottuja juuri näillä kaupunkien keskustan alueilla.




Kyseessä on aleksanterinkaija eli kauluskaija. Ne ovat kotoisin Aasian ja Afrikan ylängöiltä. Karanneet lemmikit ovat 1960-luvulta lähtien muodostaneet elinvoimaisia kaupunkipopulaatioita, Euroopassa muun muassa Isoon-Britanniaan, Belgiaan, Hollantiin, Saksaan, Ranskan Pariisiin ja Espanjan Barcelonaan, Yhdysvalloissa Floridaan, Kaliforniaan ja Havaijille, sekä Aasiassa muun muassa Israeliin, Japaniin ja Teheraniin. Laji on tavattu luonnossa myös Suomessa.
Kauluskaijan alkuperäistä elinympäristöä ovat trooppiset metsät, lauhkean vyöhykkeen metsät, suot ja asutetut seudut. Karanneista lemmikeistä muodostuneet paikalliset populaatiot elävät pääasiassa kaupunkien puistoissa ja puistokaduilla.
Kauluskaijat
Halsbandsittich




*******



Hyvää itsenäisyyspäivää!

Täällä on Pyhän Nikolauksen päivä,
koululaisilla vapaata kouluista myrskyn ja tulvan takia.
Erikoinen päivä siis täälläkin.

Fischmarkt in Hamburg


6 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

No, nätimpiä nuo kauluskaijat ovat mielestäni kuin pulut, mutta oikeasti ihmettelen, että selviävät hengissä Saksankin ilmastossa. Mutta uskottava se nyt on:) Uutisissa oli eilen, että Hampurissa on ollut melkoinen vedennousu. Terveisii täältä Suomesta ja Wupelle virtuaalirapsutuksia, M-L ja Ossi lähettää äijämäisiä törinöitä.

Maria, mäyräkoirien ihminen kirjoitti...

Saattaa jäädä aika ohkoiseksi ja lyhytikäiseksi tuollainen populaatio Suomessa talven tullessa. Joskus olen ikkunasta nähnyt puun oksalla kanarianlinnun keikistelevän kesäauringosssa. Jostakin oli raasu karannut, mutta täytyy kyllä sanoa, että meidän harmaavarpuset eivät kyllä ihan kauheasti katukuvasta eduksen erotu höyhenpeitteensä puolesta. Olisipa kivaa, jos täälläkin lentelisi sateenkaaren kirjo lintumaailman tapauksia :) Mikäs olisikaan sen suloisempaa, kun pinkit joutsenet vedessä, limenvihreiden sorsien kanssa :D

HooPee kirjoitti...

Yhtä kakkaavaisia kyllä kuin pulut, vaan silmäniloa löytyy kyllä. Nuo kaijat tulevat ylängöiltä, vaikkakin lämpimistä maista, joten niillä lienee valmiutta kestää kylmää. Vai onko ilmaston lämpiäminen osallisena?
Me asumme niin onnellisesti, ettei meille nuo jokavuotiset tulvat tule, ollaan sen verran kaukana Elbestä ja satamasta, meiltä on noin 15km keskustaan.
Ossilaan etelän terveiset!

HooPee kirjoitti...

Onnettomia nuo Suomeen asti eksyneet lintupolot ovat, muistan muutaman vuoden takaa, kun Turun eläinhoitola hoiti harjalintua nimeltä Harja-Tarja, tarina päätyi onnellisesti.
http://yle.fi/uutiset/harja-tarja_paasi_takaisin_luontoon/6181116
Miksiköhän meikäläiset linnut ovat niin arkisen värisiä ja trooppiset linnut niin kauniin värikkäitä?

Maria, mäyräkoirien ihminen kirjoitti...

Varmaankin tuo lintujen väritys liittyy naamioitumiseen....tropiikissa on ihanan värikkäät kukat ja mehukkaan eläväinen luonto, linnut sen mukaan. Meillä taas on hyvä, jos linnun värityksessä on mukana jokin tärppiväreistä: 'rapa', 'muta', 'kura', 'loska' ;)

HooPee kirjoitti...

Tuo onkin ihan looginen selitys. Kesällä meidänkin lintumme voisivat olla värikkäitä, mutta se talvi ja nuo mainitsemasi tärppisanat...