Wuppe ei ole innostunut kauppakeskuksessa kävijä. Siksi tällä kuvalla onkin harvinaisuusarvoa. Wuppe otetaan yleensä syliin, jos siellä käydään, muuten jää jalkoihin ja eniten saa pelätä juoksevia lapsia.Toista se oli Vilin kanssa!
Kohdalle sattui Hampurin eläinsuojeluyhdistyksen auto, joka oli hakemassa löytöeläintä entiseltä eläinlääkäriasemaltamme, sieltä, jossa Vilin kanssa käytiin. Todennäköisesti kissa, kun pienessä kantokopassa kannettiin.
~~~~~~~~~~~~
Seuraavat kolme kuvaa ovat täkäläiseltä siirtolapuutarhalta.
Kesämökkejä, isompia ja pienempiä.
Alemmat kuvat ovat ihan tavallisen kadun varrelta eli ympärivuotisia taloja. Täällä on paljon näitä pientaloja, siistejä, huoliteltuja, vaikka koko kaupunginosa on maahanmuuttajataustaista. Siksi eräät, jotka eivät ole ehkä koskaan täällä käyneet, olettavat kaupunginosamme olevan hirveä paikka. Päinvastoin!
Tämä on kuin pikkukaupunki, ei ole U-baanaa eikä kulje junakaan. Kaikki mahdolliset palvelut ovat lähellä, suvaitsevaisuus on suuri, ihmiset ystävällisiä. Ei ole kännikaloja, ei kerjäläisiä, ei levotonta yöelämää. Ollaan kuin "herrankukkarossa".
Toki joillakin alueilla on epäsiistiä, kuten etelän maissa on tapana, heitetään herkästi roskia kaduille. Se onkin ainoa asia, joka minua hiukan harmittaa. Yritän harjoittaa sitä suvaitsevaisuutta.
Tällainen koirapari tuli lenkillä vastaan.
Toinen on puoliksi jackrusseli ja toinen puoliksi mäyräkoira.
 |
| Tämä puolirusseli on jo vähän vanhempi seniori. |
 |
| Tämä mäykynpuolikas on vielä pentu. |
Käytän tilaisuutta hyväkseni ja mainostan blogia, johon törmäsin tänään!
Se on nimeltään Nuoruusdisko, se kertoo 1990-luvun lapsuudesta.
Suosittelen!
8 kommenttia:
Wuppe on rauhallisen ja tarkkaavaisen näköinen tuossa yläkuvassa. Luonnollisesti on hyvä suojella pientä ihmisjoukoissa kulkiessa. Párek viihtyy kaikkialla, on aivan innoissaan uusissa paikoissa ja ihmisvilinässä. En kanna sitä kauppakeskuksissa, mutta pidän tarkasti huolen, ettei joudu tallottavaksi. Rullaportaissa tietenkin otan koirapojan syliini.
Onpa kauniita taloja ja pihoja teidän alueella. Tuollaisessa paikassa asuisi mielellään.
Hienoja taloja. Ja nättijä pihojahhii. Minen oo montoo kertoo käännä kaapunnissa. Vuan senkerran ku oon ni en oo tykännä. Iha on liikoo immeesijä ja aatoja. Suattas kaet niihinnii tottuva jos pakko oes:)
Kyllä on Wuppe topakkana tuola kaappakeskuksessa ja nuihe koeriin kansa. Enämpi näättäs nuo kaverit arastelovan sitä :) Aarinkoesija syyspäevijä teelle!
Täällä on tuo talojen tyyli samankaltaista kuin Tanskassa. Paljon käytetty tiiltä ja katot ovat tanskalaisvaikutteisia. Tuossahan tuo Tanska on aika lähellä ja yhteistä historiaa on vuosisatojen varrella ollut paljonkin.
Oletan täällä olevan asuinalueiden taloilla enemmän rakennustyylin vapautta kuin Suomessa. Ainakin Turussa on pientaloalueita, joissa kaikki talot on rakennettu samanlaisiksi. En ole meidän kaduilla vielä kahta samanlaista taloa rinnakkain nähnyt.
Kuule, ole onnellinen maalaispoika. Maalla on mukavaa. Ihan oikeasti.
Wuppekin on alunperin maalaispoika, kylästä, jossa vain reilut 2000 asukasta. Hyvin on pojan kantti kestänyt täällä meillä, vaikka on iso risteys ihan tuossa kulmassa ja paljon liikennettä.
Säätieteilijät ovat povanneet intiaanikesää sinne Suomeen ja tänne "Altweibersommer" eli vanhojenmuijienkesää. :) Aurinkoa siis.
Hauskan näköisiä vastaantulijoita teillä. Äippä sanoi, että tapasi Saksassa kolmessa viikossa enemmän monirotuisia kuin Suomessa ikinä. Talotkin pihoineen ovat äipälle tutunnäköisiä, kun äippä kävi joskus kauan sitten Hampurin lähellä moikkaamassa siellä töissä ollutta ihmistyttöään. Puutarhat näyttävät tosi vimpan päälle hoidetuilta, täällä on vähän boheemimpaa.
Täällä onkin kaikista registeröidyistä koirista suurin osa sekarotuisia. On ihan arkipäivää hakea (ostaa) koira löytökoirahoitolasta tai tuottaa ulkomaisilta koiratarhoilta. Ihan hyvä niin. ♥
Upeaa, että siellä on ihmisiä, jotka ajattelevat ensisijaisesti koiraa eikä vain rotua. Monirotuiset ovat usein aivan ihanan näköisiä 'turveloita'!
Nyt kun mainitsit, minäkin huomasin yhtäläisyyden Tanskan taloihin. Tanskassa oli sentään yksi asia, joka oli lähes 100%-sesti kaikilla sama: pitsiverhot ja lamppu ikkunanlaudalla. Tämän totesin 1970-luvun loppupuolella.
Hyvin ymmärrän, ettei Wuppe pidä ostoskeskuksista. Harvat koirat varmaan pitävät niistä, toiset tottuvat ja sietävät niitä hyvin. Eihän monet asiat ole kuin kiinni kuin asioihin totuttamisesta.
Oikein siistin ja mukavan näköistä asuinaluetta tuo teidän alue. Ainakin muutaman kuvan perusteella ja nuo aika pienet koirat ovat suloisen näköisiä. Tuo russeli o menisi kyllä ihan täysin parsonin russelista, siis siitä pitempikarvaisesta ja kantikkaammasta versiosta, joka on ihan oma rotunsa. Tosin se näyttää hieman pienemmältä. Paljon terveisiä Saksaan Ossilasta!
Lähetä kommentti