keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Jatkoa edelliseen

Papan selän takana on turvallista.

Olen järjestellyt noita ajatusteni palikoita päässäni ja saanut jonkinmoisen järjestyksen aikaiseksi. Olen siis tokeentunut maanantaisesta eläinlääkärireissusta ja pystyn taas ajattelemaan itselleni tyypillisellä tavalla eli jotakuinkin selkeästi.

Tuo hammaskiven poisto kaikkine siihen kuuluvine kommervenkkeineen on toki ell:eille arkinen rutiinitoimenpide ja usealle koiranomistajalle myös. Minulle se oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun jouduin tilanteeseen. Vililtä puhdistettiin kerran hampaat, kun oli nukutettu anaalirauhasen paiseen takia ja ell kysyi, saako sen hampaat puhdistaa siinä samalla ihan ilmaiseksi. Hänellä oli nuori praktikantti siellä vastaanotolla ja niin tuo tyttö saisi harjoitella. Annoin tietenkin luvan, Vilillä oli vain hiukan hammaskiveä eli oli helppo tapaus aloittelijalle. Silloin en pohtinut hammaskiveä ollenkaan, päähuomioni oli Vilin anaaleissa.

Tietenkin tuo ell, jonka vastaanotolla kävimme, piti itsestään selvänä, ettei toimenpidettä tarvitse kaikessa laajuudessaan paperille laittaa, rutiinitoimenpide kyseessä, ehkä jopa se yleisin nykyään. Kokisin itseni liian pikkumaiseksi, jos haluaisin tietää joka seikan, ehkä ammatillinen taustani saa aikaan sen, että aina kaikki täytyisi tietää ihan tarkkaan. Uskon siihen (= haluan uskoa siihen), että ell teki juuri ihan kaiken sen, mitä tarviikin. Siis puhdisti hampaat, kiilloitti, jne.

Täällä Saksassa on joka liittovaltiolla kaikille lääkäreille toimenpidehinnasto, jossa mainitaan joka toimenpiteestä alin ja korkein hinta. Halvinta ei saa alittaa eikä ylintä ylittää. Hintaa on siis kolmenlaista, se alin, kaksinkertainen ja kolminkertainen.

Eläinlääkärin toimenpidehinnasto (Berliini, toimenpide: hammaskivenpoisto)
Saksan Eläinlääkäriliitto 

Tuon Wupen saaman narkoosin suhteen olin pettynyt. Pyysin inhalaationarkoosia jo tilatessani aikaa, sitä suositellaan yleensäkin hammaskivenpoistoissa ja erityisesti pikkukoirille, joille siis injektionukutus on se vaarallisempi vaihtoehto. Sanoivat, että noin pienen koiran hampaiden hoito on hankalaa siinä inhalaationukutuksessa hengitysputken takia, jää liian vähän tilaa tehdä hampaiden hoitotyö kunnolla, vetosivat myös siihen, että koirani on vielä nuori ja terve.

Verenkuvan ottamisesta kysyin myös etukäteen, kuulemma aivan turhaa, jos koira on terve. Vastaanotolla tehtiin Wupelle perustarkastus ja todettiin terveeksi. Hampaiden rtg-kuvausta kysyin myös, tekevät sen, jos tilanne vaatii. Ilmeisesti ei vaatinut, koska sitä ei tehty. Siis tämä klinikka ei ainakaan ollut kiskuri missään suhteessa, jossain muualla olisi aivan varmasti tehty myös turhia tutkimuksia pelkän lisäansion takia.


Hello!

Tutkin etukäteen jo arvosteluja netistä, mutta tästä klinikasta en löytänyt kuin kaksi, molemmat antaneet 5 tähteä ja maininnat tietenkin positiivisia. Osasin odottaa isoa laskua, mutta se oli "vain" 120e.

"Super gut, kann ich nur weiterempfehlen. War gerade da, bin sehr zufrieden, einfach klasse"
"Sehr teuer, aber sehr kompetent"  eli
"Super hyvä, voin vain suositella sitä. Olin juuri siellä, olen hyvin tyytyväinen, aivan loistava" 
"Erittäin kallis, mutta erittäin pätevä"

Tässä alimmassa kuvassa nähdään Wupen hammaskalusto vielä vanhassa kunnossa, uudempaa näkymää saadaan todennäköisesti odottaa kauan. Tässä kuvassa Wupi nakertaa leivänkannikkaa ja haukottelee siinä välillä, näyttää kylläkin enemmän karjuvan... Tällaisia odottamattomia  yllätyskuvia onnistuu saamaan vain harvoin!


Wupi haukottelee.

Huom!
Kindness Is Beautiful -blogissa on koirien, varsinkin chihujen ja muiden pikkukoirien hammashoitoa edistävä vinkki. Käykää lukemassa!

11 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Hienoa, että kaikki meni hyvin. Onhan se niin, että nukutus pelottaa. Minua itseänikin pelottaa nukuttaminen ja silti olen siihen muutaman kerran joutunut. Ensimmäinen kerta v 2005 oli se kaikkein kamalin. Muistan sen rennon nukutuslääkärin, joka lohdutti, että potilaille tämä on aina ainutkertaista ja me teemme tätä päivittäin. Sama pätee tietysti koiriinkin. Terveisiä Saksan maalle, M-L ja Ossi.

Párek pakisee kirjoitti...

Alkaa ihan itseänikin haukotuttaa, kun katson tuota kuvaa. Hauska!

Aikku kirjoitti...

Nyt on hyvä esitellä hammaskalustoa, kun se on priimakunnossa.
Lääkäreille toimenpiteet ovat arkipäivää, mutta rutiineihin tottuminen voi toisaalta tietää valppauden vähenemistä. Eikös esimerkiksi työmatkalla tapahdu aika paljon onnettomuuksia juuri sen takia, että ihmiset ovat tottuneet ajamaan samaa reittiä, eivätkä enää jaksa kiinnittää huomiota ympäristöönsä samalla tavalla kuin oudossa paikassa liikkuessa.

Kivaa helmikuun jatkoa! Joko on kevättä ilmassa?

Arttu kirjoitti...

Hyvä kun olet analysoinut itsellesi toimenpiteen, ja voitte jatkaa taas arkea :)
Olen joutunut itse kiinni harkitsemattomasta paniikista/ärtymyksestä. Kun hetken malttaa odottaa, asiat järjestyvät, eikä mitään pahaa tapahtunutkaan. Näin onneksi useimmiten :)
Terkkuja tervehampaiselle Wupille <3

Hanne kirjoitti...

Tuo nukutuslääkärisi sanoma oli hyvin valaiseva, niinhän se on, kun asiaa tarkastelee eri kanteilta. Tuo lause sopii lähes kaikkeen elämässä. Hieno fraasi.
Terveisiä kotimaahan meiltä täältä!

Hanne kirjoitti...

Ei uskoisi, että kyseessä on haukotus, on kuin sen yhden amerikkalaisen filmiyhtiön karjuva leijona, tuo meidän pikkuinen piski. ♥

Hanne kirjoitti...

Oikeassa olet, rutiinit helpottavat elämää, mutta aiheuttavat myös juuri tuota valppauden turtumista. Ja mikä tahansa työkin voi alkaa tympiä, jolloin työnjälki on huonoa.
Kevään tuloa tässä odotellaan, plussan puolella on asteet jatkuvasti, linnut keräävät korsia pesäntekoon, ainakin harakat, ihan omin silmin nähty. Pensaissa on silmuja jne. Lupaavalta näyttää. :)

Hanne kirjoitti...

Minulla on vähän sellainen luonne, että ensi alkuun olen hyvinkin kriittinen, kun annan ajan kulua, niin maisema muuttuu eli näen kaiken eri tavalla. Onneksi en ole ihan heti huutamassa ääneen, vaan pohdin itsekseni. Silti aika ärsyttävä luonteenpiirre, olisi kivampi olla aina ja heti kaikkeen tyytyväinen.
Wupi kiittää terkuista, harmi, että ne nätit alahampaat ovat nyt poissa...

creek kirjoitti...

Hienoa, että Wupi sai puhtaat hampaat ilman mitään kommelluksia :)

Taitaa olla aika harvassa ellääkärit, jotka oikeasti noudattaisi lisähapen laittamista, tai muuten varmistaisi koiran terveydentilan "kunnolla" (tarkoittaen; koira yleensä todetaan terveeksi päältä puolin ja kysymällä omistajalta onko ollut mitn oireita, -siirtää myös terveydentilan arviointia omistajalle)

Meidän tapauksessa hoitovirhe tapahtui siinä, että minä kerroin Minin terveydentilan (trakeakollapsi) mutta siitä huolimatta ellääkäri ei antanut lisähappea. Jollen olisi kertonut, ellääkäri ei olisi tiennyt ja luultavasti hoitovirhettä ei silloin olisi voitu todeta, kuolemasta huolimatta.

Sellaiset oikeat eläinhammaslääkärit, jotka ovat erikoistuneet juuri hammaskalustoon ihan työkseen, käyttävät yleensä röntgeniä + muutenkin syynäävät kuonon tilan kokonaan. Mutta ne taitaa olla ymmärtääkseni erikseen, kuin normi klinikalla työskentelevät ellääkärit. Ja hintakin sen mukainen, mutta toki varmaan hintansa väärti.

Hanne kirjoitti...

Täällä on olemassa muutama hammasklinikka eläimille, niistä saa varattua ajan vasta kun on oman eläinlääkärin lähette. Oiskohan pitänyt mennä sellaiselle? No, seuraavalla kerralla taidan kokeilla sellaisen erikoisklinikan tapoja työskennellä. Hinta on aivan varmasti huikea, eli se kolminkertainen, mutta sehän on loppujen lopuksi sivuseikka, kaikki muu on tärkeämpää. Eikä noita hampaita alvariinsa puhdisteta. Kunhan koira muuten pysyy terveenä, niin mikäs tässä on ollessa, meillä ja Wupella. ♥

Hanne kirjoitti...

Huomasin just, että tämä ell, jossa kävimme, kuuluu myös siihen viralliseen, koko Saksan kattavaan listaan, johon on koottu kaikki hammashoitoihin erikoistuneet klinikat. Toisaalta kai sellaisella erikoisklinikallakin voi olla monentasoisia ell:tä töissä. Ainahan se on yksilöstä kiinni, miten joku työnsä hallitsee.