perjantai 27. kesäkuuta 2014

Germany-spesiaali Nr.9




Tuntuu niin oudolta, että koululaiset käyvät edelleenkin koulua, vaikka kesä on jo näinkin pitkällä. Säät tosin ovat suosineet koulunkäyntiä, kohtalaisen koleaa on ollut eikä helteistä tietoakaan. Kesäloma alkaa täällä Hampurissa 10.7. ja päättyy 20.8.
Tänäkin vuonna ihmettelen edelleenkin sitä, että nyt on taas alkanut koulutarvikkeiden myynti kaupoissa. Juuri kun koulu on päättymässä? Joku hyvä syy tähän käytäntöön täytyy olla, se ei ole vielä ainakaan minulle avautunut. Suomessa on juuri päinvastoin, koulujen alettua kesäloman jälkeen alkaa myös koulutarvikkeiden myynti ja täällä päinvastoin. Merkillistä.


*******


"Plattpfirsiche / Tellerpfirsiche"

Tänä vuonna näin ensimmäistä kertaa näitä "litistettyjä" lautaspersikoita, vuoristopersikoita, kuulemma niitä on ollut jo viime vuonna kaupoissa. Ehkä niitä myydään myös Suomessakin? Tieteelliseltä nimeltään Prunus persica var. platycarpa. Ovat hieman kalliimpia kuin totutut pyöreät persikat eli 1,49e/kg. En ole ostanut enkä maistanut.

*******




Täältä Hampurista ovat raitiovaunut hävitetty vuonna 1978, Turussa tehtiin sama (typerä) temppu vuonna 1972. En ollenkaan ymmärrä, miksi on päädytty moiseen. Onko luultu olevan hyvinkin edistyksellistä siirtyä autoliikenteeseen? Kyllä nuo raitiovaunut vaan olisivat niin mukavia menopelejä, onneksi monissa kaupungeissa on ollut sen verran järkeä päättäjillä, että ratikat ovat saaneet jäädä.

"Katso ensin vasemmalle, katso sitten oikealle, vielä kerran vasemmalle, sitten vasta auton alle."


Tästä edellisen sijaan olen oikein mielissäni: liikennevalottoman suojatien ylittäminen ilman sen kummempaa uskallusta. Olen tästä aiemminkin maininnut, mutta on se vaan niin kivaa ylittää suojatie, kun autot pysähtyvät ja antavat tietä.
Kaikkein parasta siinä on se, että minun jalankulkijana ei tarvitse vilkuilla sinne tänne, tuleeko autoja, antavatko mahdollisesti tietä "vapaaehtoisesti" vai pitääkö minun yrittää jossain välissä juosta vikkelään kadun yli, mikä on tässä iässä helpommin sanottu kuin tehty. Eikä minun tarvitse tietä antavalle autoilijalle pokkuroida kiitellen, kuin hän olisin jotain suurenmoista takiani tehnyt. Ehkä tekikin, päästi minut kadun yli...


*******




Näistä veijareista ei täällä tykkää kukaan. Etanoita piisaa. Todellinen riesa puutarhan tai pihapläntin omistaville. Joku ehkä muistaa, että Turussa poimin sateen jälkeen pyöräteille ja jalkakäytäville jääneitä onkilieroja turvaan takaisin nurmikolle (en ole ainoa). Täällä en ole lieroja nähnyt, mutta noita etanoita, niitä on! Nuo mökilliset ovat helppoja tapauksia ottaa kiinni ja yksinkertaisesti nostaa turvaan. Sen sijaan nuo mökittömät ovat todella epämiellyttäviä, hyi olkoon, niistä jää limaa ja tahmaa käsiin ja hyvä, että ne saa edes laskettua kädestä pois.
Nämä etanat kiipeävät jopa talojen seiniä ylös. En tiedä, minne luulevat pääsevänsä. Meilläkin oli muutama mökillinen etana ikkunan räystäällä. Aikamoinen taidonnäyte päästä räystäälle! Miten ne osaisivat omin avuin takaisin alas maanpäälle? Avustin nämä kaksi onnetonta takaisin alas. 




*******


Suomessa asuessani en pitänyt yhtään näistä tulilatvoista. Täällä olen nähnyt isompaa lajia, jonka kukat ovat näyttäviä, todella kauniita ja värivalikoima on laaja. Nyt olen ihastunut niihin. Helppohoitoisia ja kauan kukkivia. Nämä tässä kuvassa ovat vielä melko nuppuisia, nyt ovat kauniita auenneine kukintoineen. Aivan ihania!


Tulilatvatrio



Eläinsuojelutapaus



Toffee

Tämä nuori koira on yksi niistä monista Romanian kodittomista koirista, jotka on pelastettu elämälle ja päätynyt Hampurin eläinsuojeluyhdistyksen hoteisiin toukokuun alussa.
Koira noin 2 vuotias sekarotuinen, pienehkö, painoa noin 10kg, narttu, nimeltään Toffee. Sen vasen silmä oli jo saapuessaan pahasti vioittunut, syy ei ole tiedossa. Täällä Toffee pääsi heti leikkaukseen, silmä jouduttiin poistamaan.  Toffee toipui nopeasti ja jatkuva päänsärky on häipynyt, Toffee on taas terve!
Nyt Toffee vapautui etsimään ikiomaa kotia ja voitteko kuvitella! se löytyi todella pian. Nyt Toffee on jo uudessa kodissaan ja voi hyvin. Toffee on kiltti, ihmisrakas ja avoin luonteeltaan ja tulee varmaankin pärjäämään hyvin tässä uudessa elämässään.



Toffee vielä eläinsuojelun löytöeläintarhassa

PS. Germany-spesiaalit 1-5 löytyvät Vilin blogista.


7 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Pitkä on kouluvuosi saksalaisilla lapsilla. Täällä kirmaavat kesälaitumilla, useinkin isovanhempiensa ilona. Meilläkin on tätä riemua ollut, ja lisää on tiedossa. Tykätään Jirin kanssa, kun on lapsia leikkimässä meidän kanssa ja jopa unikavereina.
Litteitä persikoita saa täältäkin. samalta maistuvat kuin pallotkin, mutta ovat helpompia syödä.
Ja on meilläkin noita kotiloita riesaksi asti. Syövät kaikki pihakukat, mitkä ehtivät, ja paljon ehtivät ahneuksissaan. Suosikkeja ovat ainakin daaliat, kultapallot, krassit ja orvokit, mutta muutkin kelpaavat, jopa kovalehtiset gladiolukset ja nokkoset (!!!). Meillä niitä ei pelasteta, koska ne ovat huipputehokkaita lisääntyjiä. Pois kerätään ja sitten kuolema. Siilit syövät niitä, ja kuulemma jonkun käppänäkin, mutta muita luontaisia vihollisia niillä ei täällä ainakaan ole. Viime vuonna vielä kompostoitiin, mutta haju oli niin hirveä, että nyt raadot laitetaan korkillisiin maitotölkkeihin ja sekaroskiin. Äippä sanoo toimintaa kukkiensuojeluksi.
Wupelle palveluskuntineen ja ystävineen mukavaa kesää!

Párekin Palvelijatar kirjoitti...

Ehkä niitä koulutarvikkeita annetaan siellä koulun päättäjäisjuhlissa lahjoiksi, ja siksi kauppiaat tarjoavat niitä juuri nyt?
Me Párekin kanssa rakastetaan raitiovaunuja ja metroa. Harmi, että raitiovaunulla ajeluun on harvoin oikeaa tarvetta. Silti ei niistä vaunuista luovuttais suosiolla.
Littanoita persikoita nähtiin meidän K-kaupassa joku päivä sitten. Ei vielä ostettu, mutta pitää kyllä testata lähiaikoina.
Toffeen tarina on taas niin sydäntä raastava, että pahaa tekee, vaikka koiran kävikin hyvin. Toivottavasti löytää hyvän kodin. Joskus on pakko hypätä näiden tarinoiden yli, kun ei kestä lukea ihmisten raakuudesta ja tyhmyydestä.
Tänään meillä on ollut aurinkoinen päivä. Oikein hienoa päivää teillekin ja Wupelle kaverikuonottelut Párekilta.

Hanne kirjoitti...

Tuo kouluvuosi on aika lailla samanpituinen täällä kuin Suomen kouluissakin. Suomessa n. 189pv ja täällä 180-184pv. Täällä on lukukauden aikana useampia minilomia kuin Suomen koululaisilla, siitä johtuu tuo lyhyempi kesäloma.
Täällä myös käydään sotaa etanoita vastaan. Niitä kuulemma ei saa jättää tapettuina minnekään luontoon, koska houkuttelevat paikalle lisää etanoita. Etanat syövät kuolleita lajitovereitaan, joten parasta on hävittää tapetut etanat kokonaan. minulla kun ei ole puutarhaa eikä edes pihaplänttiä, niin olen etanoille "ystävällinen", jos ne olisivat vihollisiani, niin tekisin juuri niinkuin teillä tehdään.
Hyvää kesänjatkoa!

Hanne kirjoitti...

Teoria, että koulutarvikkeita annettaisiin lahjaksi, saattaa olla oikea. Ei oikein muutakaan voi keksiä syyksi niiden myymiseen tähän aikaan vuotta. Eiköhän tämä(kin) probleema jonain päivänä selviä.
Tämä Toffeen uusi koti on varmasti hyvä, ovat tarkkoja siellä tarhalla, kenelle luovuttavat eläimiä. Vaikka kukaan ei voi kaikkia koiria pelastaa, niin onnellinen se, kenet onnistutaan pelastamaan. Siihen on tyytyminen.
Meillä on täällä kylmät yöt ja aamut, päivät menettelevät, helteitä ei toivota edes. Pääasia, että luonto kukoistaa ja linnut visertävät.
Terveiset täältä!

Marja-Leena kirjoitti...

Minä näin meitin K-kaupassa yksi päivä tuollaisia litteitä persikoita. En kerennyt alkaa tutkia mitä ne ovat, kun oli sen verran kiirus. Seuraavan kerran taidan pysähtyä hyllylle ja jos ovat hyvän näköisiä, ostan muutaman ihan testauksen vuoksi. Erikoisen näköisiä kyllä ovat ja siksi ne kiinnittivät minunkin huomiotani.

Minun mielestäni etana on ihan parasta lautasella, valkosipulivoissa kuumennettuna uunissa:) Kaikki etanat tuskin ovat syömäkelpoisia, mutta toivottavasti ne ainakin joita ravintolat listalleen ottavat:)

Mukavaa, että tuokin koira, Toffee, saa jostain hyvän kodin. Veikkaan, että monet eläimet päsrjäävät oikein hyvin yksisilmäisenäkin. Vanhalla ratsastuskaverillani oli käytössään sisarensa hevonen ja tämän hepan toinen silmä oli joudutta poistamaan sen vahingoituttua oksasta. Hyvin kulki hevonen ja todella reippaasti vaikka näkikin vain yksisilmäisenä. Veikkaan, että koirallekaan ei tuota mitään ongelmia tuo yksisilmäisyys. Saksaan terveisiä Ossilasta!

Hanne kirjoitti...

Minä en ole koskaan syönyt etanoita enkä tule syömäänkään, jos ei ole pakko. Silloin joskus kauan sitten kun asuin jonkin aikaa Italiassa, niin siellä ensin liotettiin kattilassa sellaisia pieniä mökillisiä etanoita ja ne yrittivät pelastautua kannen alta, hyi. Ja sitten niitä keitettiin puhtaassa vedessä ja syötiin, lurps. Minä en syönyt.

Ei taida yksisilmäisessä koirassa olla muuta "vikaa", kuin se leikkauksen myötä turmeltunut ulkonäkö. Joillekin se on este ottaa vammautunutta koiraa, mutta onneksi on toisin ajatteleviakin. Ja parempi todellakin yksi toimiva silmä, voisi olla huonomminkin.
Ossilaan Wuppe yrittää haukahtaa terveisiä, jospa tyyni sää kantaisi haukun sinne asti... :)

Liftari kirjoitti...

Nää onnellisesti päätyneet koiratarinat on elähdyttäviä. Ihmiskunnasta löytyy siis vielä hyvää ja rakastavaa väkeä.
Nuo penteleen etqanat syövät täälläkin puutarhassa isompien kukkien lehdet yms yms. Ihan niin paljon niitä ei ole nyt kuin aiempina vuosina. Meillä ne on kaikki olleet kotilollisia eli helppo kerätä ja heittää kauemmas. Yrk, ihan ällöjä vaikka kotilo sinänsä on aika hieno ja taidokas luonnonnäyte.
Terkkuja sinne yhtä viileään Hampuriin. Merkillinen kesä tämä ilmojen puolesta.