lauantai 19. heinäkuuta 2014

Tötteröö - osa 1

Perjantaina illalla Wupen lähtiessä iltalenkille, huomasimme jotain outoa Wupessa. Jo aiemmin illalla Wuppe jätti syömättä, mutta laskimme sen helteen piikkiin. Ensimmäinen ajatus oli sitten anaalit.
Ja nehän ne vaivasivat! Voi ei.
Oli jo lähes keskiyö ja päätimme vasta aaamulla mennä eläinlääkäriin. Yö oli osin levoton. Minä olin kuin maani myynyt. Muistui kaikki Vilin kanssa koetut anaalivaivat mieleen, nukutukset, joista ei meinannut herätä. Että alkaako tämä kaikki nyt myös Wupen kohdallakin?
Aamuyöstä Wuppe tuli sänkyyn viereeni. Aivan samoin kuin Vili aikoinaan. Kumpikaan ei koskaan viihtynyt sängyssä, mutta kun olo oli paha ja apua tarvittiin, niin Vili ja Wuppe, molemmat hakeutuivat minun luokseni.


Torkkuva Wuppe

Aamulla klo 9 avasi lauantaiaukiolonsa eläinlääkäriasema, jonne suunnistimme. Tosin ajan saimme vasta klo 11.30. Hirveä hellepäivä, kaiken lisäksi. Sain miehen ympäripuhuttua, jotta menee Wupen mukaan toimenpidehuoneeseen. Minusta ei kertakaikkiaan ollut siihen menijäksi, tällä kertaa. Onneksi hän suostuikin.

Wuppea ei rauhoitettu (=nukutettu) ollenkaan, joka oli kyllä hyvä asia. Anaalien tyhjennys oli ollut hankalaa. Wuppe sai kuonokopan, pienen ja sievän, jonka yhdellä tassunhuitaisulla sai pois. Sitten tarvittiin kolme ihmistä pitelemään kiukkuista, aggressiivista Wuppea paikoillaan.Toimenpide oli tietenkin kivulias. Anaalit huuhdeltiin ja siihen syntyi avanne, kuten Vililläkin. Kotoa lähtiessä sitä avannetta ei vielä ollut. Eläinlääkäri, nuorehko nainen, oli hyvin miellyttävä ja vaikutti ammattinsa osaavalta.

Täällä näköjään tapa hoitaa anaalirauhasen tulehdusta ja avannetta on erilainen kuin Suomessa, ainakin tässä eläinklinikassa. Joudun viemään Wupen maanantaina uudestaan sinne anaalien huuhtomista varten ja jos oikein ymmärsin, niin joka toinen päivä ensi viikolla. Onneksi vastaanotto on mukavan yhteyden päässä, bussi kulkee melkein ovelta ovelle ja matkaa on 5km. Kotona minun ei pidä suihkutella Wupen pepaa, kuten piti Vilin kohdalla tehdä.




Toimenpiteiden jälkeen vastaanottoavustaja laittoi tötterön Wupen päähän ja kiinnitti sen hyvin tiukkaan sideharsolla, sanoen, että "kyllä henki kulkee ja voi syödäkin", painotti sitä, että tötteröä ei saa ottaa pois, paitsi, jos koko ajan voi vahtia, ettei Wuppe pääse nuolemaan pepaansa.
No, heti kun ovesta ulos pääsimme, niin tötterö otettiin pois ja kotona sai sitten pahvilautasen kaulaansa, joka on huomattavasti mukavampi.

Poikaparka oli hyvin väsynyt edellisestä yöstä ja päivän kokemuksista, mutta ei tiennyt, kuinka asettautua pahvilautasensa kanssa nukkumaan. Nuokkui pää pystyssä, ressukka. Otin sitten sen lautasen pois, ja heti Wupi nukahti, nukkui monta tuntia. Ei ole ollenkaan katsellut peppuunsa päin ja jos näin jatkuu iltamyöhään, niin saa nukkua yönsäkin ilman lautasta.

Lääkkeitä Wuppe sai asemalla jo piikkinä ja kotiin saatiin mukaan seuraavasti:
* antibioottia Clavaseptin® 50 mg (Amoxicillinum)  1 tbl 2x päivässä, 5 vrk ajan.
* kipulääkettä Meloxidyl® 1.5 mg/ml (Meloxicam) 1x päivässä painon mukainen määrä, tarvittavan monta päivää

Laskussa ei ole mainintaa eläinlääkärin nimestä eikä myöskään annetuista hoito-ohjeista eikä tehdyistä toimenpiteistä. Koiran rotu, nimi ja syntymäaika on siihen kirjoitettu. Laskun muodossa on luetteloitu kylläkin kaikki, mikä mitäkin maksaa sekä maininta diagnoosista. Hoito-ohjeet saimme suullisesti. Lie täkäläinen tapa kai.
Maksettava summa oli 89,04e

Vilin blogin kirjoitukset aiheista Anaalirauhaset ja Kaulurit


27 kommenttia:

Iivari kirjoitti...

Voe Wuppe rukka! Nuo ne on sittä vihelijäesijä vaevoja. Mulla on ollunna kahesti sielä tulehus ja minun eeltäjällä monta kertoo. Avannetta ee tullu kyllä.
Joka kerralla ol äet suanna luennon koerarruokinnasta. Vaekka varmaa ruokki justiisa niinku ol sanottu. Ja niinku Wuppehhii suap iha oekeet evväät.Yks liäkär sano etton pienillä koerilla ylleesempöö tuo vaeva. Ee paljoo tieto lohuta ku kaver on kippee. Pikasta paranemista Wupelle! Siitä se toentuu ku on hyvät liäkkeettii.

Hanne kirjoitti...

Vai olet Iivarikin joutunut kokemaan näitä A-vaivoja! No sitten ainakin tiedät, mistä on kyse. Ja sinulta kun vapautui nyt tuo tötterö, niin näin äkkiä ilmaantui sille uusi käyttäjä! Eli maailmassa ei ole mitään turhaa, vaan kaikella tarkoituksensa. Toivottavasti. :)

Aatun ja Jirin sihteeri kirjoitti...

Myös Aatulla on toistuva anaalivaiva kuten parilla sen edeltäjälläkin. Siksi olen opetellut tarkkailemaan tilannetta ja tyhjentämään rauhaset itse. Vaikeaa se tyhjentäminen ei ole, ja jos se onnistuu ulkokautta, ei edes tee kipeää. Haju on kyllä ällöttävä.
Teidän eläinlääkärilasku on kyllä ihan kohtuullinen, täällä ei yleensä selviä alle satasella muusta kuin rokotuksista.
Ensihoitoyksikkö Partanen & Partanen lähettää parantavia ajatuksia.

Párekin Palvelijatar kirjoitti...

Tuttu juttu se vaiva täälläkin. Onneksi on ollut vain kerran Párekilla. Tyhjennys tehtiin ilman narkoosia tai rauhoittavia. Párek työnsi päänsä kainalooni ja hyvin hiljaa valitti. Sai kovasti kehuja eläinlääkäriltä. Avanne kehittyi, mutta parani pian. Lääkitys samanlainen kuin Wupella. Kotona suihkuteltiin. Toivottavasti ei uusiudu ikinä.
Paranemista Wupelle.

Kaisun kirjoitti...

Voihan anaalit! Koirien pebavaivoista en tiedä tuon taivaallista, mutta kissani kasvattaja kuulemma tyhjentää kattimusten ja kenties jopa koiriensa orastavasti vaivaavat rauhaset itse. Hyvää toipilasaikaa Wupelle!

Myrsky ja Tuisku kirjoitti...

Vo harmi, minkä vaiva sulle tuli, Wuppe. Onneks pääsit pikaseen lääkärille. Olo ei varmaan oo kaksinen, mut kyllä sä lääkkeillä paranet. Onks sun ruokavaliossas tullu joku muutos, vai miks nää anaalit hermostu?

Jaksuja teille kaikikke!

Marja-Leena kirjoitti...

Hanne. Minä luulen, että teet Wupelle "karhunpalveluksen" ottamalla sen lautasen/tötterön yöksi pois. Vai pystytkö valvomaan yöllä, että Wuppe ei nuole sitä peräänsä? Eihän koira suinkaan nuku koko yötä, vaan heräilee jonkin tunnin välein.

Aina, kun Ossilla on ollut kauluri, niin olen tehnyt niinpäin, että silloin, kun pystyn valvomaan ettei se nuole niitä ei sallittuja paikkoja, niin silloin se on saanut olla ilman kauluria. Kun nukun, siis yleensä öisin, on Ossillakin ollut kauluri. Joka tapauksessa, pikaista paranemista Wupelle. Oletko kysynyt siltä Wupen entiseltä omistajalta, miten paljon Wupella oli niitä anaalivaivoja? Jos niitä ei ole ollut, niin sitten pitää miettiä, mistä löytyy syy.

Ainakin liikuntaa Wuppe on saanut lisää, joten se ei voi olla se syy, siis liikunnan puute. Sitten lähtisin ihmettelemään sitä ruokavaliota ja kuituja. Huoks, joskus koiran pito on helppoa ja joskus taasi ei. Ossilasta terveisii, M-L ja Ossi.

Hanne kirjoitti...

Ei tullut tehtyä karhunpalvelusta. :) Hyvä niin. Ensinnäkin Wuppe oli totaalisen väsynyt, ei koko illan aikana kertaakaan katsellut peppuaan päinkään eikä siellä olisi mitään erikoista ollutkaan, ei tikkejä, ei voiteita tms. Aamulla peppukarvoissa oli ihan samaa kuivunutta eritettä kuin illallakin. Wuppe on koko ajan ollut huomioimatta peräpäätään. Ei siellä ole vissiin mitään tuntemuksia, ei kutinaa. Pariin kertaan on vetänyt pepaa pitkin lattiaa, mutta sehän ei ole muutenkaan kiellettyä.
Liikunnanpuutetta ei todellakaan ole. Kysyin silloin kasvattajalta, oliko ollut anaaliongelmia, vaikutti hämmästyneeltä, että sellaista kysyn ja sanoi, ettei ole.
Ruokavalio on ns. terveellinen, kuituja saa, luita ei kylläkään syö, vatsantoiminta moitteentonta. En tiedä, mitä pitäisi tehdä, keksiä jotain kovettavaa kai. Yritän ottaa selvää asiasta. Vinkkejä saa antaa, jos on!
Wuppelan terkut täältä helteestä!

Hanne kirjoitti...

Viisaita oltaisiin, jos tiedettäisiin, mistä moinen riesa johtui! Pohditaan kovasti, että mitä voitaisiin muuttaa ruokailun suhteen, mutta saattaa olla, että syy löytyy jostain muualta.
Koitetaan jaksaa. :)

Hanne kirjoitti...

Joka tapauksessa tarkoitus on jatkossa ennalta ehkäistä, jos ei muuten, niin ainakin päivittäisellä anaalien hieronnalla.
Kiitos toipumistoivotuksista!

Hanne kirjoitti...

Toivon kovasti, että Wupen kohdalla jää ainoaksi kerraksi. Ja Párekille toivotaan samaa!

Hanne kirjoitti...

MInullekin on ell. Vilin kohdalla neuvonut, että vain ulkokautta pitää yrittää aktivoida sitä tyhjenemistä. Sitä aion Wupen kohdalla tehdä. En ala kyllä pikkukoiralla repimään pikkupepaa sisäkautta, sen tehköön ammattilainen, jos vielä joskus on pakko.
Kiitoksia ensihoitoyksikön aktiiveille!

creek kirjoitti...

Voi ei! Äläski turhakkeet nykyajan koirilla nuo anaalirauhaset, ja kiusaavat monia. Katiskaa oot saattanu jo vilkasta, mutta laitan nyt varulta linkkiä sieltä, jossa käsitellään anaalirauhasongelmia: http://www.katiska.info/terveys/vatsa-suolisto-terveys/anaalirauhaset/
Josko jotain apua sieltä huomaisit.
Toivottavasti vaiva ei nyt uusiinnu, ja peppu tulisi pian kuntoon.

Hanne kirjoitti...

Mulla oli linkeissä tuo Katiskan kirjoitus, kiitti kuitenkin. Siinä valitettavasti ei sanota suoraan, mitä kuituja pitäisi antaa, se on mulla just ongelma. Kasviksissa kun yleensä ei ole paljon kuituja...
Pepa taitaa olla jo aika hyvässä kunnossa eikä tunnu mitenkään vaivaavan, mutta se uusiutuminen onkin sitten se kurja juttu. Toivotaan, ettei uusiudu.

Marja-Leena kirjoitti...

Katsopas oheista linkkiä psylliumista. Koska sitä käytetään koirien ja kissojen ruuissa, niin ainakaan se ei voi olla kummallekaan myrkyllinen. Annostus voi olla ongelmallinen, kun ihmisen annostus on luokkaa 1 teelusikka - 1 ruokalusikka. Itse olen joskus sirotellut jauhetta jugurtin päälle, mutta koirallehan ei kannata maitotuotteita antaa, paitsi hapanmaitotuotteita kait voi antaa joskus. Luin jostain, että koiran ruuansulatusjärjestelmä ei pilko laktoosia. Kysäisen joskus tuolta naapurin ELL-naiselta, kun näen, että mistä koira saisi helposti kuitua.
http://www.royalcanin.fi/ravitsemus/ravintoaineet/hiilihydraatit/geeliytyvaet-kuidut
Terveisii Ossilasta.

Hanne kirjoitti...

Kiitos Marja-Leena hyvästä vinkistä ja linkistä! Juuri tässä illan päätteeksi olen selaamassa nettiä tuon asian tiimoilta.
Wuppe saa aamuisin teelusikallisen verran jotain hapanmaitovalmistetta ja sietää sen hyvin. Siihen on helppo sekoittaa jotain joukkoon.
Jatkan tutkimuksia, luen antamaasi linkkiä.
Kiitos vielä!

Kaisun kirjoitti...

Tuli vielä mieleen: onko teillä siellä osassa Saksaa ns. mätäkuuta? Ainakin täällä pohjolassa se pn juuri parahimmillaan heinäkuun helteineen. Ja psylliumista kissan kanssa kokemukseni on, että se auttaa hyvin liian kovaan vatsaan ja siten ummetukseen, mutta tekee tortusta melko pehmeää.

Unknown kirjoitti...

Kova vatsa ei helpota anaalivaivaa, jos siihen on taipumusta. Aatu saa kuitulisäksi kauraleseitä ja raakaa porkkanaa. Aatun leseannnos on 1 rkl aamuruuan kanssa, ja Aatu painaa 7,2 kg. Porkkanaa se saa puolikkaan päivässä. Suurta herkkua. Kaikkien koirien vatsa ei kestä raakaa porkkanaa, joten jos kokeilet, anna ihan pieni pala aluksi.

Anonyymi kirjoitti...

Puhdistavista yrteistä voisi olla apua anaaleihin, esim. voikukkaa tai nokkosta kuivattuna ruoan joukkoon. Kumpikin on diureettinen eli virtsaneritystä lisäävä, joten syöttäminen kannattaa aloittaa varovasti. Jo tulehtuneisiin rauhasiin löytyy hyviä lääkkeitä myös homeopatiasta.
Koville kaulureille löytyy nykyään melko mukava vaihtoehto, nimittäin puhallettava versio, joka toimii koiran levätessä jonkunlaisena tyynynä :)

Hanne kirjoitti...

Toisinaan kova vatsa on hyväksi, joissakin tapauksissa ei auta asiaa, olen kans jostain lukenut. Kokeillaan nyt kuitenkin jotain. Raakaa porkkanaa Wuppe silppuaa mielellään, mutta ei syö, kypsennettynä kyllä. Leseet ei ole tulleet mieleeni ollenkaan, pitää niitäkin hankkia. Kiitti vinkeistä!

Hanne kirjoitti...

En ole täällä kuullut sellaista termiä kuin mätäkuu, mutta googletin ja löysin sanan Hundstage eli koiranpäivät, ajanjakso 23.7-23.8 eli kesän kuumimmat päivät. Varsinaisesti ei kuitenkaan mainintaa "mätä"kuusta samassa merkityksessä kuin Suomessa.
Juu, psylliumin jätän nyt suosiolla väliin. :)

Hanne kirjoitti...

Voikukkaa Wuppe saakin ruokansa joukossa ja jotain luonnonmukaista olen jo ostanutkin, kerron seuraavassa postauksessani tarkemmin.
Olen noihin kaulureihin melko hyvin perehtynyt, sattuneesta syystä. Aivan super on tuo kertakäyttölautanen pienellä koiralla (miksei myös suuremmalla, mutta täytyy sitten pahvista leikat), ei häiritse koiraa ollenkaan ja voi nukkuakin sen kanssa. Tuo muovihäkkyrä on kauhea vempele, mutta kaiketi halpa antaa mukaan klinikalta.
Kiitos vinkeistä!

creek kirjoitti...

Porkkana taidettiin mainita tuolla Katiskassa, tietty raasteena hyvä antaa, kun on huonosti sulavaa.
Mutta jos taipumusta hiivaan, niin porkkanaa ei sitten kannate, ettei tule toista vaivaa kun yhdestä pääsee eroon..

Arja kirjoitti...

No niin, nyt taisin saada tänne ihan nimenikin, ettei tarvitse nimettömänä kirjoittaa...Sitä piti vielä sanoa, etten ole kovin kauaa blogiasi lukenut, niin etten tiedä Wupen ruokavaliosta mitään, mutta useimmiten anaalivaivoja on teollista ruokaa syövillä koirilla, toki aina löytyy poikkeuksiakin. Tuskinpa Wuppe sitten muutenkaan ainakaan pelkästään niitä syö, jos saa voikukkaakin ruuan joukossa :) Omalla kuopuksellani oli pentuna lievää anaalijuttua, ei tulehdusta, mutta kuitenkin. Se meni yhdellä annoksella puhdistavaa homeopaattista ainetta eikä ole takaisin tullut. Koirani syövät kuitenkin pääsääntöisesti kotona tehtyä koiranruokaa, että tiedä näistä sitten...

Hanne kirjoitti...

Wuppe ei syö teollista ruokaa, ainakaan usein, täältä löydät "Wupen murkonoita" http://prange.blogspot.de/p/mita-wuppe-syo_7012.html

Onko sinulla muistissa, mikä homeopaattinen valmiste se oli, joka auttoi koiraasi anaaliasioissa?

Arja kirjoitti...

Juu, taisin antaa Sulfurista. Toisella kertaa yhden tutun koiralle annettiin Hepar sulfuria, kun heillä ei kotoa silloin löytynyt Sulfuria. Rauhaset olivat jo melko tulehtuneet, mutta hyvin auttoi. Suosittelin kyllä muistaakseni jotain muitakin siihen aluksi lieventämään kipua ym., olisiko ollut Arnicaa ja Aconitumia, mutta siis Hepar sulfurilla lääkittiin niin pitkään, että vaiva oli historiaa :). Nuohan ovat kumpikin sellaisia, että yleensä voi hyvin antaa kumpaa vain, jos toista ei satu olemaan.
No olenpa taas ollut sokea, kun en ole tuota murkinajuttua huomannut...Niin ja se tutun koirakin syö pääsääntöisesti kotitekoista ruokaa...

Párekin Palvelijatar kirjoitti...

Laktoositon kermaviili on saanut meidän tuntemiemme kolmen eläinlääkärin hyväksynnän.