sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Wuppe, kasvattaja ja minä

Laitanpa tähän faktoja Wuppesta. Fuchur of my Little Snaftis on siis Wuppe kennelnimeltään. Wuppe on syntynyt 31.5.2010 eli samana päivänä, jolloin omistamani marsuherra Oskar muutti sateenkaarisillan tuolle puolen. Wuppe on urokseksi pienikokoinen, painaa vain 2,3 kg, häntäkin on vain puolipitkä. Viralliselta värinimeltään hän on chocolate-fawn, josta minä ymmärrän vain tuon suklaan. Wuppen turkki on eri valaistuksissa erivärinen, joka tulee ilmi valokuvatessa. Toisinaan turkki on tumma mahonkisen värinen ja joskus taas hyvin vaalea, korvalehtien sisäpinta on läpikuultavan punertavaa väriä.


Wuppen äippä (kuva kasvattajan)

Wuppen emä on Chicoleos Julie Rose, mikä kaunis nimi! ja isä venäläinen championi Komel Arlet Aramis, jolla lienee paljonkin vientiä, on siis erittäin suosittu periyttäjä. Näistä ei pidä saada sitä käsitystä, että rotukoira ja sukutaulu merkitsisivät minulle jotain. Kerron niistä vain, koska nyt on kyse koirasta , joka omaa moiset taulut ja suvut yms. Minulle ne eivät merkitse mitään.

Wuppen iskä (kuva kasvattajan)

Kasvattajapariskunta antoi ohjeita Wupen rokotusten suhteen ja olen niistä ohjeista mielissäni, koska ne vastaavat täysin omaa ajatustani asiasta. Wuppe on saanut kaikki perus- ja tehosterokotukset ja jos ei lähde ulkomaille tai osallistu näyttelyihin (kumpaakaan ei ole aikomusta tehdä) niin ei tarvitse enää mitään rokotuksia. Tuota samaa on sanonut Suomessakin aikaisemman asuinkuntani kunnaneläinlääkäri (jonka ei tarvitse ansaita elantoaan saman kaavan mukaan kuin yksityisen aseman ellien), että tavallinen kotikoira ei perusrokotusten jälkeen tarvitse enää mitään muita rokotuksia. Kuulemma rokotuksista ansaitsee eläinlääkäri sangen mukavasti, onhan se ellien elinkeino eikä eläinlääkefirmatkaan jää nuolemaan näppejään. Bisnestä. Ja kun koirat sairastelevat, ehkä liiallisten rokotusten tai madotusten johdosta, niin siitähän niitä uusia asiakkaita riittää niin elleille kuin lääkefirmoille.

* Toivon, että lukijoiden kielitaito riittää allaoleviin linkkeihin. Niissä lienee kaikki tarpeellinen tieto.

Tiedän, että rokotuksista ollaan montaa mieltä. Olen jonnekin aikaisemmin kirjoitellut rokotuksien vaaroista ja olen saanut hyvin aggressiivista palautetta. En tajua, miksi ei asioista voi olla eri mieltä ja pysyä rauhallisena, en ymmärrä aggressiivisuutta mielipide-eroissa. Enhän minä päätä, miten muut koiriansa hoitavat enkä syyllistä ketään mitenkään. Jokainen päättäköön itse, miten koiransa rokottaa. Järjen käyttö on suotavaa, ja sitä peräänkuulutan. Miksi meitä ihmisiä ei tehosterokoteta läpi elämämme aina vuoden parin välein? 

Varsinkin pikkukoirien omistajien kannattaa suhtautua varoen rokotuksiin, pienet koirat saavat sen saman annoksen rokotetta kuin isot koirat. Pitää muistaa, että rokotteissa on saateaineita (vai miksi niitä sanotaan), jotka eivät poistu koskaan elimistöstä. Tietyt rokotukset ovat aiheellisia, tarpeellisia, osa harkiten ja olosuhteet huomioon ottaen tarpeellisia tai turhia.
Jos joskus olen tarpeeksi energinen, niin voin kääntää tekstiä saksasta suomeksi, englanninkielinen käännös ei valitettavasti onnistu.

Rabiesrokote (Vilin blogi)
Impfen
Vaccination Guidelines
Vaccination Guidelines for new Puppy Owners
Rokotukset - vaarallisiako?


Tämännäköiset chihut meillä oli aikoinaan.

Matolääkkeistä ja madotuksesta oli myös puhetta ja voin vain yhtyä Wupen kasvattajan ohjeisiin. Pentujen madotus täytyy hoitaa kunnolla, koska saavat ne madot emältään tietyn kaavan mukaan, jota ei voi millään estää. Pentumadotusten jälkeen aikuinen, hyvin hoidettu koira saa matoja suhteellisen harvoin jos koskaan ja viisain tapa on tutkituttaa koiran uloste pari kertaa vuodessa tai epäilyn herätessä. Matokuuria ei voi antaa ennaltaehkäisevästi, joten rutiininomaisesti annettu matokuuri ei takaa madottomuutta, sillä koira voi teoriassa saada heti matokuurin jälkeen matotartunnan. Matokuurit ovat tujuja myrkkyjä, siksi niitä ei pidä antaa turhan usein. Niin usein kuin tarpeellista - mutta niin harvoin kuin mahdollista. Tämä lause sopii moneen muuhunkin toimenpiteeseen.


Wuppen tuliaiset kasvattajalta

Kasvattajilta sain myös listan suositeltavista kuivamuonista, siis kaikki viljattomia sekä listan tölkkiruuista. Sain myös tietää, että chihuahuat ovat sangen alttiita huonolle hammaslaadulle, usein vanhetessaan joutuvat syömään pehmeää ruokaa. Tämä oli itselleni aivan uutta tietoa. Wupelta puuttuu toinen yläetuhammas, en tiedä, onko synnynnäinen vika vaiko tapaturmaisesti menettänyt sen. Wupen sukutaulun terveysosiossa on siitä merkintä.
Kysymykseeni, tarvitseeko Wuppe talvella lämmikettä ylleen, vastasi kasvattaja, että Wupen oma turkki on hänen talvitakkinsa eli ei tarvitse mitään villapaitoja. Suomen talvessa voi kyllä jo lämmikettä tarvitakin, täällä on leudompi ja lyhyempi talvi..


Anatomia dlc.fi

Wuppea ei kasvattaja halunnut käyttää kasvatuksessaan pienen kokonsa sekä Wupella todetun lievän patellaluksaation takia. Wuppe oli silti virallisesti kelvollinen jatkamaan sukua, mutta kasvattaja ei halunnut. Polvilumpion virhe on hyvin yleinen pikkukoirien roduissa ja varsinkin chihuahua-rotuisilla. Ainakin täällä on virallisen chihuahua-kasvattajan tutkituttava koiransa sen varalta. Wupen "vika" on onneksi tasoa 1, joka on lievin, taulukko menee nollasta neloseen. Sain kasvattajalta pitkän tekstin verran tietoa tästä poikkeamasta ja olen siitä hyvin mielissäni, koska kaikki oli uutta asiaa minulle.


Vaikka minulla on ollut "aina" koiria, niin en siltikään tiennyt tarkkaan, missä koiran polvi sijaitsee. 
Ei ollut koskaan aikaisemmin aihetta pohtia sitä. 
En tiennyt edes, kuinka monta polvea koiralla on... 

Iloinen hymiö


Wuppe


18 kommenttia:

Pirjoriitta Lind kirjoitti...

Fawn=säämiskänvärinen. Wuppe on tosi ihanan terhakka kaikissa kuvissa. Kiitos taas tosi mielenkiintoisesta postauksesta!

Tuulia kirjoitti...

Hei, miten löysitte Wuppen kasvattajan? Kun tapasitte Wuppen, oliko heti selvää että tässä on uusi koirulinne?

Marja-Leena kirjoitti...

Itse olen kanssa miettinyt vähän noita rokotus- ja madotusasioita, mutta koska Ossille ei ole tullut mitään haittoja koskaan rokotteista, olen antanut nämä "pakolliset" rokotteet joka toinen vuosi. Hmm, sellaisen ihminsn joka puuhaa paljon hevosten ja mullan kanssa on syytä aina päivittää jäykkäkouristusrokote kerran kymmeneen vuoteen. Tuo madotuskin on tosiaan vähän kaksipiippuinen juttu. Tuollainen koira, kuin Ossi joka tonkii ja pistelee suuhunsa mitä ihmeellisimpiä asioita (hiiriä, myyriä), on mielestäni syytä madottaa pari kertaa vuodessa. Ei sillä kyllä ole ikinä ulosteessa matoja näkynyt, mutta joku taas sanoi, että tonkivilla mäyriksillä olisi aina matoja, matolääkkeet pitäisivät vain sen määrän niin alhaisena, ettei niistä ole haittaa. Mene ja tiedä sitten... Rahaahan siinä tosiaan säästäisi jonkun 50 vuodessa kun ei rokotuttaisi. Suklaan-säämiskäiselle Wuppelle rapsutuksia:) Tuo polviasia on hauska. Eipä taida koiralla olla kuin kaksi polvea takajaloissaan. ne etutassujen käpälän yläpuolella olevat taitavat olla lähempänä ihmisen rannetta, sitten taitaa tullakin jo kyynärpää ja lapa ja polvi puuttuu.... Eikös se näin mene? Terveisiä Saksaan, M-L ja Ossi.

HooPee kirjoitti...

Kiitos, taas opin hiukan englantia. :)

HooPee kirjoitti...

Löysimme Wuppen kasvattajan ns. sattumalta. Etsin googlettamalla Hampurin seudulta aikuisia myytäviä koiria ja sieltä putkahti tämä kasvattajan sivu. Sain heidän kotisivujensa perusteella hyvän käsityksen ja sinne mentiin sitten katsomaan oikeastaan sitä Wuppen emää, joka oli myös myytävänä. Minulle tuotiin sitten syliin tämä Wuppe, joka oli hyvin aran ja vetäytyneen oloinen siinä sylissäni, kunnes sitten kipusi rintaani vasten ja nuolaisi kasvojani. Kasvattaja sanoi, että taitaa olla selvä peli, Wuppe on teidät hyväksynyt. Ja niin lähdettiin Wuppe kainalossa kotio päin...♥

HooPee kirjoitti...

Noissa rokotusasioissa pitääkin olla järki mukana. Esim. maatalousympäristössä asuva tai metsästävä koira tarvitsee erilaista suojaa kuin kaupungissa asuva sohvaperuna. Ja muutama rokotus on täysin turha, kuten kennelyskä- ja borrelioosirokote. Kuulemma.
Koiralla on jalat ja kädet kuten ihmisillä eikä neljä jalkaa, kuten minä ehdin jo luulla. Eli eturaajoissa on ranteet ja kyynärpäät, takaraajoissa polvet ja kantapäät. Ei tuo varmaan ole kaikille koiranomistajille selviö, vai olenkohan ainoa "pönttöpää"?
Terkkuja täältä sinne Ossilan väelle!

creek kirjoitti...

Rokotus ja madotus jutut on kyllä vähän kinkkisiä. Toisaalta ns. kaupunkikoira, joka tapaa paljon koiria esim. koirapuistoissa -tuossa "tarttuvien tautien mekassa" (kärjistys) saattaa tarvita helpommin suojaa, ettei saa tartuntoja tai levitä sitä eteenpäin. Taitaa olla joka keväistä kaupungissa asuvilla, kun koirien vatsavaivat jyllää, lumen alta paljastuvien kasojen ja lämpenevien ilmojen takia, mutta tuohon nyt ei onneksi taida olla olemassa sen kummemmin mitään torjuntaa, kun menee ohi sairastamalla.
Myrkkyjähän rokotukset ja madotukset on, mut mielestäni jos kovin liikkuu koiraporukoissa, olis hyvä olla tärkeimmät/todennäköisemmät rokotukset kunnossa, ihan senkin takia ettei vahingossa keksi levittää jotain epidemiaa. Madotukset ehkä tarpeen mukaan. Matolääkkeiden tujuisuudesta kertoo jo sekin, ettei kaikki matolääkkeet käy collie-sukuisille koirille. (yliherkkyys -enmuistamille- lääkeaineelle)

Hammaspuutokset/ongelmat on kovin yleisiä näillä kääpiöillä, kuten tuo polvilumpion paikoiltaan meno, vesipää, ja ahtaat hengitystiet, silmät..
Chihut kuuluukin PEVISA:an polvien osalta, eli ne on tutkittava mikäli käyttää jalostukseen.

Minillä oli (kumma kyllä) polvet priimaa, niinkuin selkä ja lonkat, tavanomaiset trakeakollapsi ja se lievävesipää löyty, hampaita sillä taas ei ollut koko kalustoa käytössä, jo melko nuorena siltä revittiin heiluvia "aikuis" hampaita pois, tulehdusvaaran vuoksi. Silmiin oli tulossa mahdollisesti jossain vaiheessa jotain häikkää, lähinnä vanhuuden takia. Mutta näitä pidetään kääpiökoirilla melko "normaalina" tai ainakin yleisenä. Siinä yks syy, miksi mulla menee rotu vaihtoon.

Wuppen emä muistuttaa ihan minikokoista kojoottia, ja upea väritys, kuten isälläkin. Wuppe periny mukavasti hieman kumpaakin ja yhteen tassuun kunnon sukan, ihana :)

HooPee kirjoitti...

Noitten yleisten rokotteiden pitäisi ymmärtääkseni antaa suoja useiksi vuosiksi tai jopa loppuelämäksi eikä niitä niin ollen tarvitsisi vuoden eikä kahden välein tehostaa. Sitten taas osa rokotteista ovat huuhaata, koska niitten antama suoja on olematon. Tuskin noita vatsatauteja voi rokottamalla ehkäistä, en tiedä, kun ei koskaan ole ollut koiraa tarttuvissa vatsataudeissa. Siinä se vaikeus onkin, että mistä sen maalaisjärjen ottaa, kun ovat maallikolle niin vaikeaselkoisia asioita. Joka tapauksessa nykykoirat joutuvat normaalioloissa saamaan hirvittävät määrät myrkkyjä, antibiootteja, säilöntäaineita ja ties mitä, ei ihme, että monen koiran immuniteettisysteemi on kovilla. Niinpä, missä kulkee se kultainen keskitie? Varsinkin pienet koirat ovat kovilla, ne kun saa em. aineita suhteessa kokoonsa aivan valtavasti. Pentujen rokotukset ja madotukset ovat niitä ihan kaikkein tärkeimpiä, niistä ei tietenkään saa luopua lainkaan.
Sinä olet perehtynyt minua paremmin pikkukoiriin ja juuri Minin sairastelun takia varsinkin. Ymmärrän hyvin, että et enää uskalla ottaa samanrotuista. Nuori ihminen kun olet, niin suosittelen vähän isompaa rotua, toista se on meidän seniorien, pakko pienentää aina uuden koiran kokoa, kun itse vanhenee...
Wuppen värimäärityksessä ei ole mitään mainintaa tuosta valkoisesta sukasta eikä rinnuksesta, eikö nekin olisi pitänyt mainita? Ja mistähän johtuu, että pikkukoirilla on tuo hammaskalusto se yksi heikko kohta?
Nyt vähitellen alan pitää Wuppea jo söpönä, aluksi oli vaikeuksia nähdä muuta kuin sen sisäinen kauneus. :) Mutta kun oppii tykkäämään toisesta, niin tykkää myös ulkonäöstä, eikö se niin mene ihmistenkin kesken!

niNni kirjoitti...

Hammasvaivat ovat inhottavia :( Jimiltä jouduttiin poistamaan kahteen otteeseen maitohampaita ja osa oikeista hampaista jäi sitten puuttumaan. Hammaskiveä tulee myös väkisin, vaikka Jimi syö luita ja hampaita pestäänkin. Luultavasti ensi vuonna joudutaan hammaskiveä poistamaan. Vaikka nukutukset meni hampaiden poistossa hyvin, niin silti se hirvittää.

Terkkuja :)

Merja Hannele kirjoitti...

Meillä ei mikään koirista ole saanut kuin perussetin rokotteita. Aku, joka nyt sitten on jo yli 10 vuotias oireili niistä kaikkein selvimmin ja Helsingin Yliopiston Pieneläinklinikalla ell sanoi, ettei Akua kannata tulevaisuudessa rokottaa, koska oli henki mennä jo heti alkuun niistä myrkyistä. Perusteli asiaa juurikin koiran pienellä koolla. Caro sai samat piikit ja samoin olen hoitanut Siirin rokotukset. Ticokaan ei tule saamaan enää rokotuksia. Perusta on hoidettu entisessä kodissaan, rokotustodistus on siitä takeena, tosin hän on vähän isompi kuin nämä muut, mutta pieni koira silti ja elää tavallista maalaiskoiran elämää nyt - poissa pääkaupunkiseudun hulinasta, jossa 4 ensimmäistä vuottaan eli.

Madotuksia en ole harrastanut - eikä meillä ole matoja yhdessäkään koirassa koskaan ollut. Tavallisia pieniä sohvaperunoitahan nämä ovat olleet ja ovat...:)

Wuppe on ihana. <3

Marja-Leena kirjoitti...

Siitäköhän johtuisi, että koira pystyy aika vaivatta liikkumaan pelkillä takakäpälillään, jos vain haluaa ja nousemaan "seisomaan"? Hevosien jalanrakenne on muuten samantyyppinen, mutta kyllä minun mielestäni hevosilla puhutaan etujalan polvesta:) Takajalka onkin monimutkaisempi, kun se mitä tavallinen ihminen ehkä luulisi polveksi niin sitä nimitetään kintereeksi ja polvi on sitten takajalassa aikalailla ylhäällä. Täytyykin selvittää onko hevosella etujalassa polvea. Se voi muuten olla se nimitys riippuvainen siitä nivelen mallistakin. Kysäisenpä tulevalta naapuriltamme, kun seuraavaksi näen. Molemmat ovat eläinlääkäreitä ja mukava pariskunta. Naisella on ollut liki 100 koiraa, kun aina on yhtäaikaisesti vähintään kolme. Niin nyttenkin. Terveisii Saksaan, M-L ja Ossi.

creek kirjoitti...

Vatsatauteja vastaan ei mitään rokotuksia taida tosiaan olla, mutten ihmettelis jos semmoinenkin mukamas varulta kehitettäis, kun se on monella niin jokakeväistä. Tosin, se taidetaan kuittailla monesti madotuksellakin..
Ne alkurokotukset hoidin Minillekkin tietysti, tehosteitakin taidettiin käydä suositusten mukaan laittamassa alkuun. Ikää kun Minille tuli, niin unohin koko rokotukset. Oli kerenny mennä vanhaksi, mutta käytin silti kerran vielä piikillä aikuisena. Sen jälkeen ei mitään laitettukkaan. Ehkä sen viimisimmänkin ois voinu jättää pois kun nyt ajattelee, sillä en oo tosiaan rokotuksiin perehtynyt, ja kuulostaa turhan hurjalta tuo määrä mitä laitetaan myös pieneen koiraan.

Isompi koira mulla on nyt hakusessa ja mahollisimman sopusuhtainen rakenteeltaan. En minäkään osannut ajatella Miniä hankkiessa, että kääpiöillä on tuollaisia ongelmia tai yleensäkään millään rodulla jonka rakenne poikkeaa "normaalista" (lytty kuono, pitkä selkä, rypyt, hännättömät jne.) sitä vaan ei ole tullut ajatelleeksi. Ihminenhän nuo jalostuksen ääripäät on muokannut koirien terveyden kustannuksella..
Mutta tiedostan kyllä, että näillä sopusuhtaisillakin voi olla terveysongelmia, mut koitanpahan ainakin minimoida sitä. Joskus vanhana mä kyllä haluan vielä pomeranianin, phalenen tms. jos vain niiden terveys ei ihan romahda. On niin mainioita pakkauksia kaikessa pienuudessaankin :)

Mini oli rekattu soopeli väriseksi, mitä se oli pentuna. Aikuisena se tais olla joko koko oranssi tai oranssi-soopeli, en kyllä tiedä oisko se pitäny vaihdattaa/pystyykö väri tietoa vaihtamaan? Tiedä sitten kuittaako tuo suklaa-fawn Wuppen valkoset merkit (ts. "kuuluu pakettiin" valkoset merkit) Onkaan Wuppe sitten ollut pentuna ihan saman värinen mitä nyt?
Hammasongelmat pikkukoirilla käsittääkseni liittyy monesti siihen pienuuteen, kun kuono on niin pieni niin kaikki tarvittavat hampaat ei välttämättä mahdu kehittymään kunnolla -ahdas? Ja ehkä vois ajatella, että kun kääpiökoirat kehittyy nopeammin mitä isommat, ja se kehitys saavutetaan niin nopeasti ettei kaikki koiran kappaleet pysy mukana..

Kyllä se varmasti niin on, että kun näkee toisen sisäisen kauneuden, niin ajan kanssa ulkonäkökin on katsojan silmissä kaunista :)

Mirkku Mäyräkoira kirjoitti...

To-del-la mielenkiintoista pohdintaa rokotuksiin liittyen! Kiitos, kun otit asian esille, tuli nimittäin itsellekin tarve ryhtyä pohtimaan ja tutkimaan aihetta. Ihmisten rokotuksistahan on taas viime päivinä kirjoitettu ja puhuttu Suomessa paljonkin, mutta koirien rokotuksista tai muista hoidoista ei juurikaan julkisuudessa keskustella, vaikka ilmiselvästi olisi syytä.
Mirkulle olen ottanut tähän mennessä kaikki rokotukset, koska harrastamme ja liikumme paljon paikoissa, joissa on isoja koirajoukkoja eikä aina voi olla varma siitä, onko joukkoon ehkä eksynyt joku sairaskin koira.
Ja noista rokotusten hinnoista: käytin vast´ikään Mirkun kennelyskärokotuksessa. Kassalla tuli nielaistua kerran jos toisenkin: pelkän rokotuksen hinta oli yli 50 euroa! Taitaa tosiaankin olla tuottavaa toimintaa...:/
Hienoa, että kirjoitit tästä aiheesta!:)

HooPee kirjoitti...

Takeita ei ole yhdenkään koiran terveydestä tulevaisuuden suhteen, mutta kyllä nuo monisairaat rodut ovat kuin venäläistä rulettia. Mutta valistuneena ja jo sairaan koiran omistajana osaa varautua kaikkeen ja esim. terveellisellä ravinnolla edes yrittää ennalta ehkäistä mahdollisia sairastumisia. Ei semmoisia osaa kukaan etukäteen ajatellakaan, ennen kuin kohdalle sattuu.
Wuppe on pentukuvissaan ihan saman värinen kuin nytkin, eli kai se kuuluu värisettiin tuo valkoinenkin osa turkista.
Ja mitä rokotuksiin tulee, niin ei normi koiranomistaja niitä pohdi sen enempää, ottaa tietenkin kaikki, mitä elli "käskee", selvähän se.

HooPee kirjoitti...

Sinulla on minuun verrattuna runsaasti kokemusta ja tietoa chihuista, minun täytyy alkaa sivistämään itseäni vähitellen. Onneksi netti tarjoaa runsaasti aineistoa. Merkillistä se kyllä on, että noitten hampaat ovat laadullisesti huonoja, meidän Wuppenkin hengitys haisee, sanonkin sitä joskus Haisuliksi. Se on varmaan syljen laatu, joka lisää hammaskiveä. Omilla lapinkoirillani oli sama ravinto molemmilla, toisella paljon hammaskiveä ja toisella ei ollenkaan.
Terkkuja kans.

HooPee kirjoitti...

Meidän koirista, joita on sentään ollut ainakin tusina, ei ainuttakaan rokotettu enää perusrokotusten jälkeen eikä kukaan sairastunut mihinkään tarttuviin tauteihin. Niin väittävät, että perusrokotusten antama suoja olisi elinikäinen, ainoastaan, jos alkaisi joku kauhea tauti riehua paikkakunnalla, niin sitten voisi tehosterokotus olla paikallaan varmuuden vuoksi.
Kennelyskä on ollut molemmilla lapinkoirillani yhden kerran, toisella pentuna ja toisella aikuisena. Kolme viikkoa sitä yskittiin ja sitten se oli ohi.
Juu, Wuppe on ihana ja tuli meille juuri sopivaan aikaan. Juuri tätä me tarvittiin Vilin lähdön jälkeen. ♥ Ihania ne on teidänkin "pikkuhurtat".

HooPee kirjoitti...

Ihan hyvä, että tulee pohdittua rokotustenkin mielekkyyttä. Siis ei vastustaa, vaan oppia erottamaan, mikä on tuikitärkeä rokote ja mikä ihan tai melkein turha ja kuinka usein niitä koiraan pistetään. Siitä jää omistajalle itselle hyvä omatunto, kun toimii siten, miten itse on hyväksi kokenut. Oli ne johtopäätökset sitten ihan millaisia vain, pääasia, että tietää ja uskoo tekevänsä oikein ja koiransa parhaaksi.
Olen tässä vuosikymmenien varrella huomannut, että kunnalliset eläinlääkärit eivät yleensä suosittele jatkuvaa rokottamista, mutta eläinlääkäriasemien eläinlääkärit kyllä. Ensin mainituthan eivät hyödy taloudellisesti rokottamisesta, ovat kuukausipalkkalaisia, toisin kuin nuo asemien ellit. Siitäkin voi päätellä jotain.

creek kirjoitti...

Vinkkinä: Katiskassa (josset jo kerinnyt käydä kattomassa) on hammaskivestä juttua, moinen ongelma on näköjään greyhoundeillakin yleinen. Ilm. niillä johtunee mm. kuonon rakenteesta, sekä syljestä.

Muistelen jostain lukeneeni kääpiöitten hammaskiviongelmista, jotka lisääntyvät iänmyötä, että syljen laatuun vaikuttais myös sisäelimien (maksa, munuaiset..jne.) kunto. Tiedä sitten.
Hammaspuutoksiin kääpiöillä ainakin mututuntumalla ajatellen ois tekemistä kuonon rakenteen (pienuuden, ahtauden) kanssa.