Mietin muutamia viikkoja, viitsinkö ollenkaan kirjoitella tästä aiheesta, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että kyllä. Ja saahan tämän poistettua, jos tulen katumapäälle.
Tässä eräänä päivänä tulla tupsahti mieleeni ilman, että olisin yhtään mitään miettinyt, lukenut, kuullut tai aihetta pohtinut, aivan ykskaks ajatus. Oikeastaan se ajatus oli enemmänkin toive, haave.
Voi, kunpa voisin lähteä täältä, muualle, toiselle planeetalle,
uuteen maailmaan, jossa kaikki olisi hyvin!
Olin itse ihan yllättynyt, että tuollainen lause tuli kuin jostain itseni ulkopuoleltani. Ehkä se oli tulos siitä, että koen nykymaailman monessa suhteessa sietämättömäksi. Niin kaunis kuin maailmamme onkin, niin niin paljon pahaa on maailmassamme.
Jätän monet asiat mainitsematta, monet kuvat julkaisematta, en halua aiheuttaa kenellekään liikaa ahdistusta. Vain muutamia kuvia laitan esille. Muutenkin tämä kirjoitelmani on vain kuin raapaisu sairaasta maailmasta.
Lukemattomissa maissa ihmiset elävät aivan käsittämättömän huonoissa olosuhteissa. Elämä ilman perspektiiviä, niin naisille, miehille kuin lapsille. Niin monet lapset elävät elämää, joka ei ole lapselle hyväksi. Elämää ilman tulevaisuutta.
Tytöt ja naiset eivät monissa maissa ole edes ihmisarvoisia, Silpominen, prostituutio, seksuaalinen hyväksikäyttö, kivitys, elävältä hautaaminen, kunniamurha, vain muutamia mainitakseni. Elämää miesten ja poikien tahdon alla.
Sota, väkivalta, tappaminen, elämisen perspektiivittömyys saa aikaan pakolaisuuden. Ihmismassat lähtevät liikkeelle, haluavat turvaa, lapsilleen hyvän elämän. Samaan aikaan Euroopan maihin saapuu muitten kotimaistaan lähtevien ohessa myös ns. ihmisten pohjasakkaa, rikollisia. HUOH.
Sodan jaloista on ennenkin paettu, mutta tälle sukupolvelle se tuntuu olevan uusi asia. Toisen maailmansodan ajoista on kulunut näköjään liikaa aikaa, moni silloin tapahtunut on unohtunut.
Eläinten pitäminen massatuotanto-olosuhteissa on mielestäni eräs suurimmista, ehkä jopa suurin rikos luontoa vastaan. Kotieläimiämme ei ole luotu tähän maailmaan kärsimään.
Minun on vaikea ymmärtää kuluttajia, jotka silmää räpäyttämättä käyttävät massatuotannon tuottamaa lihaa.
En ymmärrä maanviljelijöitä, suursikalan, suurkanalan, suurnavettojen omistajia, jotka päivästä päivään työskentelevät osittain paikalleen sidottujen ja/tai ahtaasti elävien eläintensä parissa ja saavat silti illalla unenpäästä kiinni.
En tajua, että juuri poikinut lehmä joutuu heti erilleen vasikastaan. Ja vasikka pullomaidon varaan.
En ymmärrä ihmisiä, jotka massatuottavat koiranpentuja, en ymmärrä ihmisiä, jotka ostavat näitä pentuja. En ymmärrä ihmisiä, jotka kohtelevat koiriaan ja kissojaan huonosti. En ymmärrä eläinten kiduttajia.
En ymmärrä sitäkään, että kirkko, piispat ja papit, eivät puutu eläinten luonnonvastaiseen kohteluun. En ole kertaakaan lukenut ainuttakaan kirkon esittämää lausumaa eläinten hyvinvoinnin puolesta.
Luulisi sillä taholla olevan selkeä käsitys siitä, että "ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella luomakuntaa ja toimia tuhon voimia vastaan. (evl.fi)".
Niin ruokateollisuus kuin myös elintarviketeollisuus huiputtaa, huijaa, pettää asiakkaitaan.
Lääketeollisuus tekee sitä samaa.
Myös aivan liian moni avustusorganisaatio huijaa saatuja varoja.
Puhumattakaan ns. isokenkäisistä, vaikutusvaltaisista ihmisistä, mm. politiikoista.
Onko peräti harvinaista, että jollakin on "puhtaat jauhot pussissa"?
Suuri osa ihmiskunnasta elää hyvinvoinnissa, heistä osa yltiörikkaina.
Yhtä suuri osa ihmisistä elää täysin päinvastaisissa olosuhteissa.
Maailmassa on paljon hyviä ihmisiä.
Miksi on liian paljon pahoja "ihmisiä"?
Miksi Aatami aikoinaan ottikaan sen kuuluisan omenan puusta ja tarjosi Eevalle!
Olisipa Eeva jättänyt syömättä...
 |
| Wupella on sentään asiat mallillaan. Tämä on Wupen ihan itse tekemä asetelma. |
10 kommenttia:
Mukaasi lähtijöitä olis varmaan roimasti...
Mainio kuva Wupesta, päivän piristys.
Samoja fiiliksiä tulee aina itsellekkin, varsinkin silloin, kun valottuu joku "uusi" kauheus jossain päin maailmaa, mistä ei ollut tietoinenkaan. Ensimmäinen kamala kokemus taisi olla joku turkistarhausvideo ulkomailta, missä nyljettiin eläviä eläimiä. Siinä meni yöunet pitkäksi aikaa ja taisin ensimmäistä kertaa tajuta, että asiat eivät tosiaan ole kaikkialla kuten Suomessa.
Tehotuotanto herättää myös tunteita. Meidän opintoihin (aloitin siis syksyllä eläinlääkärin opinnot) kuuluu maatilaharjoittelua. Käytännössä siis sikalassa ja navetassa kummassakin 12 päivää. Jännittää jo etukäteen, millaista se tulee olemaan ja miten itse suhtaudun asioihin, vaikka oletankin myös oppivani hyvin paljon. Ristiriitaisia tunteita siis.
Voitais tilata ryhmälippu parempaan paikkaan. Kuinkahan kauan menisi ihmiseltä pilata se uusikin elinympäristönsä?
Tuon uskon, avaruusalus olisi kyllä täyteen buukattu.
Tuo Wuppe asettautui tiikerinsä viereen ja kuinkas kävikään, sopu löytyi vasta tuossa asennossa, tiikeri pään päällä. Pakko oli hämärässä illassa ottaa nopeasti kännykällä kuva noinkin harvinaisesta tilanteesta.
Kunpa olisi se parempi paikka! Onneksi me emme sen tuhoamista enää näkisi...
Ensinnäkin, onneksi olkoon uravalinnasta! Sinusta tulee ihka varmaan hyvä "elli", valistunut ja fiksu. ♥
Tulet tarvitsemaan tunteiden hallintaa, mutta aika ja työ opettavat sitä ammatillisuutta. Yksityiselämässä voikin sitten jo vollottaa monestakin syystä.
Minusta ei kuuna päivänä olisi voinut tulla mitään vastaavaa, olen liian herkkis luonteeltaani, ollut jo ihan pienestä lapsesta alkaen. Olisin toivonut olevani hiukan vahvempi monissa asioissa, toisaalta taas arvostan ihmisissä herkkyyttä, myös omaani. Ristiriitaista sekin.
Iloa opiskeluun, mielenkiintoista tulee olemaan!
Täällä emäntäihminen on niin herkkis, että parempi olla useimmiten suosiolla ajattelematta kaikkia maailman (ja ihan koti-Suomenkin) kauheuksia, koska muuten tulee itku ja ahdistus joidenkin ihmisten käsittämättömästä pahuudesta. Pienillä teoilla voi sitten koittaa kantaa oman kortensa kekoon, jotta edes joihinkin asioihin saataisiin muutosta.
Niin kauan, kun en voi pelastaa kaikkia maailman kaltoinkohdeltuja eläimiä, voi ainakin omasta lemmikistä pitää kaikkein parasta huolta :)
Niinpä, monelta asialta on pakko ummistaa silmänsä ja olla kuulematta/lukematta. Ja yrittää paras mahdollinen omalla kohdallaan, omin voimavaroin.
♥
Kuitenkin hyvä, että joku, esim. sinä Hannele, jaksaa muistuttaa näistä raskaista asioista.
Kuitenkin hyvä, että joku, esim. sinä Hannele, jaksaa muistuttaa näistä raskaista asioista.
Lähetä kommentti