Paukkupommeista eläinsuojeluun

Täällä on todella käsittämätöntä tuo uudenvuodenpaukuttelu. Onhan täällä paljon asukkaitakin ja meidän kaupunginosamme ei ole hienoimmasta päästä, eli emme asu eliittialueella, vaan pienessä. työläiskaupunginosassa ja sen mukaisesti on myös meteliä.
Osasyy on varmasti ulkomaalaistaustaiset asukkaat, joita on suurin osa täällä (minä mukaanlukien). Oletan heidän olevan enemmän paukkuintoilijoita kuin esim. saksalaiset. Ja missä on paljon asfalttia ja taloja, siellä on hyvä kaikupohja paukkupommeille, jotka eivät tosiaan ole mitään "hyttysenpieruja". Muuten täällä on todella mukavaa asua.
Vili pelkäsi noita paukkuja ja räiskeitä täällä sisälläkin, oli todella paniikissa. Vili kuitenkin ymmärsi pissiä nopeasti ulkona, mutta Wuppe puolestaan on suorastaan shokissa tajutakseen tehdä samoin. Wuppe on ok sisätiloissa, mutta panikoi ulkona.

Eläinsuojeluyhdistys, perustettu vuonna 1841

Täällä toimii tuo uusien kotien löytyminen todella hyvin. Suurin koiraroturyhmä Hampurissa ovat sekarotuiset, vasta sitten tulevat rotukoirat. Melkein koira kuin koira, joka tulee vastaan, on joko ulkomailta pelastettu tai täkäläisestä löytökoiralasta haettu.

Koiraa ei hoitolasta saa tuosta vain, siellä käymällä, vaan koiraan täytyy tutustua, lenkkeillä sen kanssa, muodostaa kiintymyssuhde puolin ja toisin ja sitten kun huomataan, että kaikki sujuu mallikkaasti, voi lunastaa koiran (suojamaksu 280e, vaikeasti välitettävä koira 120e).
Luovutuksen jälkeen, jonkin ajan kuluttua tulee hoitolan työntekijä tekemään tarkastuskäynnin, että kaikki asiat ovat koiran kannalta hyvin. Miten tämä kaikki tapahtuu muitten eläinten kohdalla, niin siitä en tiedä.
Tuossa poikkikadulla asuu eräässä talossa muutamia sellaisia ns. laitapuolen ihmisiä, elämän koettelemia, osa alkoholia käyttäviä, ei kuitenkaan mitään räyhääviä, vaan kilttejä, hiljaisia, kuitenkin ongelmaisia. Myös siellä on kahdella miehellä koiria eläinhoitolasta, toisella on beaglenarttu ja toisella kaksi, iso ja pieni koira.

Vuoden verran on pyörinyt koirahoitolan projekti Romanian koirien hyväksi. Sinne lähetetään apua ja sieltä on nyt tuotu jo useampi erä koiria saamaan onnellisen koiranelämän täällä. Tuossa videossa on lauma näitä tänne saapuneita romanialaisia koiria aitauksessaan. Useat koirista ovat sairaita, mutta kaikki on luokiteltu ihmisystävällisiksi. Sairaat koirat tietenkin hoidetaan terveeksi jne. Ihan hienosti ovat nämäkin romanialaiset löytäneet koteja!

Romaniasta juuri saapunut "Anuschka"
matkalla koirahoitolan sisätiloihin
vapaaehtoisen avustajan sylissä.

Tietenkin on eläimiä, joita kukaan ei huoli, aina joku toinen menee edelle. Sitten on ongelmaisia, sairaita koiria, joille tosiaan ei voi odottaa kotia löytyvänkään. Silti niiden eteen tehdään kaikki mahdollinen, uutta kotia etsitään terveydellisistä vaikeuksista huolimatta.
Heitä hoidetaan eläinsuojeluyhdistyksen lääkärien toimesta, tehdään leikkauksia, jos tarvitaan, lääkitään jne. Niillekin, joita kukaan ei halua tai ei sopivaa kotia löydy, saavat viettää lopun elämäänsä hoitolassa. Siellä on erikseen "vanhusosasto", jossa iäkkäät tai rauhaa kaipaavat koirat saavat olla yhdessä. Siinä ryhmässä sai asua myös Arthur.

Vuosi sitten kai jo siinä ensimmäisessä erässä romanialaisia koiria saapui Arthur, joka on lähes sokea koira. Sillä oli suuria vaikeuksia selvitä kaikkien katukoirien ja romanialaisen koiratarhan koirien kanssa olemattoman näkökykynsä takia. Minua kosketti tuo Arthurin esittelyvideo silloin ja nyt ilokseni näin, että Arthur on vammaisuudestaan huolimatta saanut oman kodin "Arthur hat ein neues Zuhause"!

Koirahoitola järjestää maksullisia koulutuskursseja, paljon tempauksia, ottavat kantaa eläinsuojeluun yleensäkin, epäkohtiin, valistavat kaikin tavoin eläinsuojelun tarpeellisuuden puolesta.
Jäsenmaksu on 35 euroa ja jäsenet saavat kerran vuodessa lahjan, pehmolelun. Näitä laadukkaita pehmoeläimiä voi ostaa enemmänkin hoitolasta, hinta 15e.
Edellisvuonna se oli kissa ja viime vuonna aivan ihana kilpikonna. Sen kautta muistutettiin ihmisiä, että pieni vesikilpikonna, joka on tulitikkuaskin kokoinen ostettaessa, kasvaa sangen suureksi ja vaativaksi eläimeksi. Osa niistä hylätään luontoon, jonne suurin osa menehtyy. Viime vuonna näitä tuli 125 kpl eläinhoitolaan!

Eläinten määrä 6.01.2015: koiria 133, kissoja 285 pien- villi- ym eläimiä 412, yhteensä 830 eläintä
Jäseniä yli 4000 ja noin 80 työntekijää, mm. muistaakseni kolme sivutoimellista eläinlääkäriä, runsas määrä vapaaehtoisia, kuten koirien taluttajia. Vuosittain huostaan tulee noin 10.000 eläintä.

Yllättävästi vanhojakin koiria onnistaa ja löytävät koteja.
Puolisen vuotta sitten saivat vanhuudenkodin kuvassa olevat 14 vuotiaat koirat, jotka ovat aina eläneet yhdessä, eikä heitä yritettykään erottaa, vaan haluttiin välittää heidät vain yhdessä. Heidän omistajansa kuoli ja siksi koirat jouduttiin ottamaan huostaan. Nyt heistä julkaistiin tämä kuva uuden omistajan lähettämänä.

Hampurissa on toinenkin eläinhoitola Franziskus-Tierheim, pieni verrattuna tähän, tilaa siellä on  30 koiralle, 50 kissalle sekä 40 pieneläimelle. Silläkin tarhalla tuli käytyä ennen Wupen hankintaa. Siellä oli koirat yksin tai pareittain aitauksissaan, täällä isossa eläinhoitolassa koirilla on iso piha ja heitä on toistensa kanssa pärjääviä koiria ehkä kymmenkunta tai enemmänkin yhdessä. Se on edistyksellistä koirien liikunnan- ja leikintarpeelle ja se edistää koirien suhtautumista ja toimeentuloa toisten koirien kanssa.

"Hei, oletko sinäkin eläinhoitolasta haettu?
Ei en, minä olen halpakoira internetistä."
Sinä voit valita, koira ei!