on poutasää... ♫♫♪♫♪♫
Myrskystä on selvitty. Se oli oletettua vähäisempää, mutta kuitenkin rajua, ennennäkemätöntä. Nyt on onneksi pääsiäisen pyhät saanut viettää auringonpaisteessa, ei juurikaan edes pilvenhattaroita ole taivaalla näkynyt. Tuulikin on kuin vain hipaisu poskella. Auringonpaisteesta huolimatta on koleaa, talvitakki ei ole ollenkaan liikaa ulkoillessa. Aamuisin on ollut aste pari pakksen puolella, päivisin +10-12 astetta.
.jpg)
Tällaista, uskomatonta jälkeä teki myrsky. Meidän kulmalla on myös tuollainen mainospylväs, mutta se on ollut sen verran suojaisessa paikassa, että säästyi myrskyltä. Tämä pylväs sen sijaan on avoimella paikalla, liikepihan parkkipaikalla.
.jpg)
Harakanpesä on edelleenkin puunlatvassa. Latva heilui kuin vappuhuisku lapsen kädessä, mutta pesä kesti. Vain jokunen "kattotiili" putosi tuulen voimasta pesän katolta, päätellen siitä, että herra Harakka paikkasi kattoa uusilla oksanpätkillä.
Suuri kunnioitus heräsi eläinmaailman pesänrakentajia kohtaan, ennen kaikkea niitä lintuja, jotka rakentavat pesiään puihin. Niiden on kestettävä haudonta-aika ja sen jälkeen poikasten lisääntyvä paino. Lisäksi luonnonvoimat, sade, myrsky, ukonilma, rakeet, kaikki ne aiheuttavat koettelemuksia niin pesälle kuin linnuillekin.
 |
| Harakan elinalueet lajeittain |
Sattuneesta syystä tuli luettua tietoja harakoista. Uutta ja mielenkiintoista oli se, että harakoiden levinnäisalueella harakat eivät olekaan kaikki samanlaisia, vaan toistensa alalajeja. Kartalla näkyvän alueen värit erottavat nämä erilaiset alalajit toisistaan.
Sen mukaan suomalainen harakka olisi Pica pica fennorum ja saksalainen serkkunsa Pica pica pica. En osaa erottaa noita alalajeja ulkonäkönsä mukaan toisistaan, mustavalkoisia ovat kaikki.
Wuppe on löytänyt penkkeilyn hyvät puolet. Viime kesänä ei ymmärtänyt mitään penkkien päälle. Ihmetteli vain, jos sellaiselle taluttajansa istahti. Nyt pyrkii syliin ja osaa ottaa iisisti.
Vanha ennen ruskea penkki on juuri maalattu valkoiseksi.
Vanha ennen ruskea penkki on juuri maalattu valkoiseksi.
8 kommenttia:
Wuppe, sähän oot nyt sitten vissiin semmonen penkkiurheilija. :)
Heh, Wupella on samallaeset valjaat ku mulla olj pentuna :)
Kova on teellä myrsky ollunna. Tiälläe nähtiin kuvija sieltä. Immeeset lakosj nurin sielä kavuilla. Ja vahinkojahhii tulj. Onneks on nyt tyyntä.
Ku harakat tekköö kuitennii myrskyn kestävijä pesijä ni minkääntähe sittä hatarata immeesten asumusta harakampesäks sanottaan...? Ooto juttu :)
Mukavata viikkoo sinne!
Hyvä kun selvisitte myrskystä. Ja harakanpesäkin. Tuo on hyvä kysymys, jonka Iivari esitti: miksi hataria asumuksia sanotaan harakanpesiksi? Ei näytä olevan perustetta moiselle. Ellei sitten ole niin, että harakka tekee tarkoituksella 'harvan' pesän, että tuuli pääsee pesän läpi eikä riko sitä.
Vuosi tarvittiin, että Wuppe innostui penkkiurheilusta. Kaikki vaatii aikansa. :)
Heh, ehkä nuo valjaat onkin Iivari sun vanhat...
Minuakin mietitytti tuo vertaus harakanpesä, ennemminkin voisi sanoa pulun pesästä, että on hatara eikä kestä tosiaankaan mitään. Ehkä ns. harakanpesässä vetää eikä lämpö pysy sisällä? Siihen tuo vertaus sopisi. Jos tuo pesä puussa olisi tiivis, niin tuuli olisi sen mukanansa vienyt, näin harakan itsensä rakentamana se pesä on ilmava ja "vetää kaikista nurkista" joten tuuli pääsee läpi ja pesä pysyy puussa. Olikohan oikea teoria?
Iivarille vastatessani pohdin tuota harakanpesää ja kas, tulin samaan lopputulokseen kuin Párekin Emäntä!!! Kuis sattuikin. Pakko tuon teorian on olla oikea.
Ihmisten puheissa vaan on harakanpesä saanut hiukan erilaisen vivahteen. Ja eikö sanota jostain kampauksestakin, että tukka on kuin harakanpesä?
Hei! Tulit jostakin syystä mieleeni, ja etsin käsiini tämän blogisi! :) Kiva oli lukea kuulumisiasi! Mukavaa kevään jatkoa sinulle ja Wupelle! :) Toivottaa Habbis
Voi kuinka kiva yllätys tavata taas, pitkästä aikaa, Habbis!
Meillä on se tietty elämänvaihe ohi pikkuisten, ah, niin ihanien kuikui-kieltä puhuvien lemmikkiemme kanssa, Niin, aikansa kutakin.
http://allergisenkoiranblogi.blogspot.de/2011/05/marsumuisteloa.html
Sinullekin on ehtinyt paljon tapahtua, harmi, että niitä uusia kuulumisia ei voi enää missään vaihtaa. Paitsi, jos olet Facebookissa, niin etsi minut käsiisi?♥ Blogiosoitteessa näkyy sukunimeni ja tiedät sen kai muutenkin.
Lähetä kommentti