Niin on ollut touhuisaa jo koko marraskuu, etten ehtinyt wuutisiakaan kirjoittaa. Töissä käydessäni en kyllä muista moista kiirettä olleen kotona, kuin nyt, kun on olevinaan aikaa. Vaan missä se aika on, en ole kai löytänyt sitä vielä.
Harmitukset, jotka eivät johdu itsestäni, ovat vieneet suurimman osan ajastani. Kaksi viikkoa kesti erään paketin saapumattomuusjupakka ja se meinasi viedä hermot. Sitten seurasi viikon kestänyt lääkejupakka erään lääkärin kanssa. Vahvuuteni ei ole valittaa, kiistellä tai sanoa vastaan. kaikkia noita jouduin kuitenkin tekemään.
Wuppe ja tiikerinsä voivat hyvin, kuten kuvasta näkyy. Tuollaiseen asentoon oli Wuppe tikrunsa jättänyt, kun oli lenkille lähtenyt. Syömään luuta! Alemmassa kuvassa Wuppe sitten jo olikin palannut lenkiltään.
Wuppe on nyt siirtynyt TC -tölkkiruokailuun, tosin silloin tällöin saa lihaa+kasviksia ihan omasta pakkasesta. Valitsemani merkki on maineeltaan hyvä ja myös omasta mielestäni. Se tuoksuu niin hyvälle, että sitä voisi itsekin maistaa, jos hiukan lisäisi mausteita. Niissä on myös iloa silmälle, ne näyttävät kauniilta, kuin omassa keittiössä valmistettuja olisivat.
Edellisessä eli lokakuun wuutisissa alustavasti kirjoitinkin jo tästä aiheesta.
Wuppe on tykännyt siitä ruuasta, tosin Wuppehan syö mitä vaan antaa, ei ole kertaakaan nirsoillut tai valikoinut eikä myöskään ihmetellyt. Heti sapuskan kimppuun vaan, se on Wupen periaate.
Wuppe sietää sitä ruokaa hyvin, vatsa on toiminut, kuten pitääkin eikä mistään ole tullut mitään negatiivista. Syötän eri laatuja vaihdellen. Osassa tölkkejä on ko. eläimen maksaa ja sitä omasta mielestäni hieman yläkanttiin (siihen olen saanut tukea muidenkin mielipiteistä), joten joka toinen antamani tölkki sisältää maksaa ja joka toinen ei.
Sopivan kokoisen annoksen löytyminen oli yllättävän hankalaa. Tölkin kyljessä on ruokintasuositus 2,5 kg koiralle 75g-100g, joten helposti lihovalle Wupelle annoin aluksi sen 75g. Punnitsin Wupen joka aamu ja paino lähti hurjaan laskuun, päätyen 2,380 kg. Siinä vaiheessa kyselin chihu-foorumilta, minkälaisia ateriakokoja ne muut syövät. Kävi ilmi, että määrä on hyvin yksilöllinen. Mm. erään chihunomistajan toinen koira, Wupen painoinen eli 2,5 kg, syö 200-210g päivässä ja toinen, 3,4 kg vain 150-160g.
Olin siis pitänyt Wuppea tietämättäni ankaralla dieetillä. Pelästyneenä Wupen alhaisista painoista annoin heti seuraavana päivänä koko purkillisen eli 200g! Paino lähtikin yhtä hurjaan nousuun kuin oli ollut laskukin. Sitten aloin vähentämään ruuan määrää, jatkuvasti punniten niin ruoka-annosta kuin koiraakin. Vihdoin paino on pysynyt jo pari viikkoa Wupen ihannetasolla eli 2,450 - 2,500 kg. Paino tietenkin vaihtelee liikunnan mukaan ja joskus on poikkeuksellisia päiviä joukossa, esim. silloin, kun Wupi saa luun kaluttavakseen.
Tässä vaiheessa voin sanoa, että loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt vihdoin olemme löytäneet sen ihka oikean annoksen Wupelle, 130g.
Olemme Wupen kanssa siirtyneet myös globuliaikakauteen. Ainahan niitä on ollut, nyt on muutamia uusia hankittuna. Ja tosiaankin, olen muistanut niiden olemassaolon aina, kun on jotain häikkää ollut terveysasioissa, niin Wupen kuin minunkin.
Wupella oli jokin aika sitten vaihe, jolloin ei halunnut hypätä sohvalta alas, vaan käytti aina portaita. Emme osanneet tajuta, missä vika oli, oliko selässä, vatsassa vaiko käpälässä. Siihen Wuppe sai globuleita ja kas kummaa... Ostimme toisetkin portaat, ettei Wupen tarvitse jatkossakaan hyppiä, vaan voi astella kuin arvokas koiraherra konsanaan portaita pitkin.
 |
Ensiapu-oppaan ostin Wuppea silmälläpitäen. Kirjasessa on otettu nimenomaan chihuahua huomioon, mikä on hyvä asia. Kaikkea muissa oppaissa olevaa ei voi soveltaa 2,5 kiloiseen tai jopa pienempään. Opas on 42 sivuinen ja hinta oli 5e. Toivottavasti ei koskaan tarvita tuota kirjasta. |
 |
| Wuppe seikkailee... |
 |
Wuppe tutustui tähän iäkkääseen kultaiseen noutajaan ja kiintymys oli molemminpuolista. Istuvat tavatessaan ihan kylki kyljessä, ihan kuin kuuluisivat yhteen, toinen toisilleen. ♥ Tapaavat toisiaan usein, lenkkimaastot ovat yhteisiä. |
 |
| Joulun odotusta! |
10 kommenttia:
Wuppe, kyä oot onnellisen näkönen, ku istuskelet kamun vieressä. Ilo silmälle, kumpanenkin.
Onni on oma koiraystävä!
Hyvää joulunaikaa koko Wupen laumalle Aatun laumalta!
Hieno kuva ystävyksistä. Hauskaa, että tapaavat usein. Párekin parhaista kavereista on muuttanut pois joko sateenkaarelle tai toisiin maisemiin kuuden vuoden aikana kuusi. Kyllä täällä koiria riittää, mutta parhaiden kamujen joukko on kovasti harventunut.
Kyllä sitä painoa on hyvä vahän tarkkailla. Mikään ei ole kamalampaa, kuin ihmisen lihavaksi syöttämä koira. Mutta Wuppe, sä oot silmämääräisesti ihan sopiva! Hyvää joulun odotusta!
Syökö Wuppe kerran, vai kaksi kertaa päivässä? En muista, varmaan olet kirjoittanutkin. Kultsunoutaja näyttää iäkkäältä. Mukavaa joulun odotusta sinne Saksaan ja terkkuja Ossilasta.
Kyllähän jokaisella joku rakas kamu olla täytyy. Eiks vaa.
Mielenkiintoista, miten se ystävä koirillakin valikoituu, ei kuka tahansa kelpaa.
Kiitos samoin, jouluisaa, rauhaisaa aikaa teille kans!
Samoin on kaikille koirilleni käynyt, ystäviksi tulleet lähtevät, kuka minnekin, harva on monivuotinen kaveri.
Sellaista se elämä on.
Sehän se on, lihavaksi ruokittu koira on aina omistajan vika, monet syöttävät pelkästä rakkaudesta koiransa ylipainoiseksi. Karhunpalvelushan se on, ei paksu koira ole onnellinen koira. Terveys siinä menee. Wuppe lihoo herkästi ja silmä tottuu siihen, joten vaaka on pakko olla kertomassa totuutta.
Kiitos, teille myös hyvää adventtiaikaa!
Wuppe saa ateriansa kahdessa erässä, aika yleinen tapa ainakin pikkukoirien kohdalla. Isot eli lapinkoirani saivat vain yhden aterian päivässä.
Ei taida kultsu kauan tulla lenkeillä vastaan, oli tosiaan iäkäs, mutten enää muista, paljonko oli vuosia.
Kiitos samoin, teille myös Ossilaan terveiset!
Lähetä kommentti