perjantai 22. marraskuuta 2013

Kuvia lapsuudesta

Sain Wupen kasvattajalta kuvia Wupen lapsuus- ja nuoruusajalta ja olen todella ilahtunut niistä.
Me kun emme ole voineet seurata Wupen varhaisempaa elämää ollenkaan,
niin on hauskaa nähdä hänet koiralapsena.



Tästä se alkoi.



















Tässä ollaan jo isoa poikaa, kuva tältä vuodelta.

Olen iloinen myös siitä, että Wupella on onnellinen menneisyys takanaan ja häntä on hoidettu hyvin. Wupella on ollu onni saada juosta pihalla ja leikkiä vertaistensa kanssa. Wupen kasvattaja kirjoitti, että sitä ei kannata surra, että Wuppe kaipaisi koirakavereitaan. Koira elää hetkessä, tässä ja nyt ja Wuppe todennäköisesti nauttii suunnattomasti siitä, että saa olla yksin hemmottelun kohteena eikä mitään tarvitse jakaa toisten kanssa. Kaikki on nyt hänen omaansa.
Jos olisimme saaneet koiran jostain "kadulta", todennäköisesti olisin säälinyt koiraa ikuisesti sen menneisyyden takia. Se ei olisi ollut minulle hyvä asia. Paremmin voin, kun tiedän koirani saaneen aina hyvää kohtelua osakseen.


17 kommenttia:

Tuulia kirjoitti...

Tosi kiva kun saitte kuvia Wupesta pienenä. Kasvattaja vaikuttaa todella sitoutuneelta, miten mahdoitte löytää hänet? Uskon samoin, että Wuppe nauttii tuosta ainokaisuudestaan. Onko siellä muuten ns. koirapuistoja, jossa koiraa voisi pitää vapaana?

Hanne kirjoitti...

Meillä oli yksinkertaisesti vain onnea, että löysimme Wupen kasvattajan. Jo ensivaikutelma heidän kotisivuistaan oli vakuuttava, sivut asialliset ja kuvat koirien oloista aivan ihania. Useilla chihuahuakasvattajilla on vaaleanpunaiset blinkiblinki-kotisivut, joissa tähtisade ja sydämet hyppivät silmille, niin kuin kyseessä olisoi joku kitty-barbisivu. Ärsyttävää, kyseessä on sentään koira eikä mikään lelunmarkkinointi.
Täällä on todella suuria koirapuistoja eivätkä ne ole aidattuja, kuten Suomessa ainakin kaupungeissa. Tuo puisto, jossa käymme Wupen kanssa, on juuri yksi sellainen. Oletus on, että vapaana telmivä koira on myös vapaana omistajansa hallinnassa, joten ei tarvita alueelle aitoja. Ja kakkojen korjaaminen on itsestään selvää. Tuossakin puistossa on lasten leikkipaikkoja ja grillipaikka, joten koirien on osattava pysyä poissa niiltä alueilta.
Täällä on suurempiakin koirapuistoja, mutta pitäisi olla auto niille päästäkseen. Vielä ei olla uskallettu päästää Wuppeakaan vapaaksi ulkona.

Marja-Leena kirjoitti...

No onpa kivaa, että olette saaneet kuvia Wupesta pikkuisena. Kyllä ne ovat pieninä siis tosi pieniä. (näyttävät joltain melkein marsuilta, älä nyt loukkaannu, marsuthan ovat ihania) Luin Peikkokukkulalta, että siellä oli syntynyt chihun pentuja ja syntymäpaino alle 100 grammaa. Täytyy käydä katsomassa ovatko ne pärjänneet.

Onhan ne chihut ihan pieniä koiria, minä en kanssa ymmärrä sitä "blingbling"-maailmaa. Oikein mukavaa viikonloppua Saksaan, M-L ja Ossi.

Hanne kirjoitti...

Marsu itsellenikin tuli mieleen, kun noita kuvia katselin. Minulla on ollut melkein Wupen värinen lyhytkarvainen marsu, joten sikäli Wuppekin tuntuu niin omalta. Tuo bling-bling on syntynyt, kun chihuahuasta tuli muotikoira, "kiitos" Paris Hiltonin ja usean muun julkkiksen. Kaikille muotikoirille käy huonosti. Parempi kuin mikään koirarotu ei ikinä tulisi muotiin.
Samoin teille viikonloppua, mukavaa sellaista!

creek kirjoitti...

Voi miten pikkuruisia! Minä tuun varmaan aina olemaan noille pikkaraisille heikkona, ne on kuin susia lampaiden vaatteissa, "me ollaan söpöjä ja pieniä, mutta todellisuus.." ;)

Tosi ihana kun sait kuvia Wuppesta pienenä, ja kasvattaja tuntuu asialliselta ja sellaiselta kuin pitääkin. Nauti! :)

Maria, mäyräkoirien ihminen kirjoitti...

Mitä ihania vauvakuvia! Ja on kyllä tosi ihanaa, että välit kasvattajaan ovat noin hyvät ja viestintä toimii puolin ja toisin :)

Varmasti on kyllä laidasta laitaa noita chihukasvattajia, kun koirasta on yritetty jo vuosikausia tehdä tosiaan (valitettavasti) sitä asustetta. Mä en kestä yhtään dokkaria, jossa näkee koiria tyllihameissaan kävelemässä kaduilla (kas, yllättäen ovat aina USA:sta), enkä myöskään juttuja joissa koirien äänihuulia on poistettu etteivät haukkuisi (kas, USA:ssa jälleen) tai että ovat pelkästään 'sisäkoiria', pissa-alustoineen vessassa ettei tarvi ulos mennä sotkemaan itseään (ohhoh, USA:ssa).

ps. siis tuo kuva, missä Wuppe katselee pentuaitauksen yli yksinään, siis toiseksi alin kuva, on niin suloinen, että nyt en vaan kestä <3 Toinen siinä niin viimeisen päälle tomerana :)

Párek pakisee kirjoitti...

Todella tomera pikkumies alusta asti. Tuo niskan ja korvien asento on hieno ja katse vie jalat alta!

Hanne kirjoitti...

Jos olisin nuorempi, ottaisin toisenkin pikkukoiran, koon puolesta niitä menisi enemmänkin. Laumassa kuitenkin ongelmat yleensä kasaantuvat ja tyhmyys tarttuu, joten en ala enää sellaiseen riskialttiiseen tekoon.
Minulla on ollut tapana ottaa sen kokoinen koira, jota jaksan kantaa, nyt on menossa 2,5 kiloa... :)

Hanne kirjoitti...

USA on edelläkävijä koirien inhimillistämisessä, Aasia (mm. Etelä-Korea, Thaimaa, Filippiinit) seuraa perässä. Luulen, että Aasiassa harrastetaan enemmän koirien pukemista kuin muualla, nukkeleikkejä pikkukoirilla. Toisaalta kohdellaan kuin ihmislasta, mutta silti usein koiria pidetään häkeissä, etteivät "likaa" huushollia. Mihin tämä kaikki johtaakaan?

Hanne kirjoitti...

Todella tomera, oikeassa olet! Ja korvat kuin saksanpaimenkoiralla...

Anniina kirjoitti...

Ihania kuvia pikku-Wupesta! Täytyy tosin myöntää, että tulin tähän postaukseen ja odotin jostain syystä Sinusta lapsuudenkuvia ;D

Hanne kirjoitti...

Ai kuinka hauskat odotukset sinulla oli! Tuo onkin jännä juttu, jos oikein pohtimaan alkaa. Kaikkiin asioihin on ihmisillä yleensä joku odotus, toisinaan oikea, joskus ei. Pitäisiköhän laittaa joku oma lapsuuskuva esille, olisi kai ihan reilua...

Liftari kirjoitti...

Voi noita vauvakuvia <3<3. Ihanan isot korvat tuossa yhdessä kuvassa. Wuppe on minusta niin mukavan näköinen haukku. Topakan ja tasapainoisen näköinen olemukseltaan. Ja kyllä siitä tasapainoisuusdesta kielii tuo hyvä sopeutuminenkin uuteen perheeseen.
Ihan sinunoloisesi koiruus jotenkin. Wuppe on jalat maassa koira luulisin, mutta sinusta kyllä löytyy myös se filosofisempikin puoli. Vaan kuka tietää, sitä voi olla Wupessakin, se vaan paljastuu pikku hiljaa.

Kivaa kun saat Wupestakin vauvakirjan tällä tavoin. Terkkuja.

Mari kirjoitti...

Voi nyt hyvät hyssykät ♥

Arielin paranemispäiväkirja kirjoitti...

Voi miten ihanaa, hän on kyllä suloinen!!!
Tiedän hyvin tunteen, itsekin sain Arielin "vauvakuvat" vasta kun hän oli jo aikuinen:)

Hanne kirjoitti...

Älä muuta sano! ♥

Hanne kirjoitti...

Kiva juttu, kun kasvattaja viitsii lähettää niitä kuvia, Vilistä ei saatu, vaikka luvattiin, piti kopsata nettisivuilta se yksi ainoa vauvakuva.