Ensimmäistä kertaa Wuppe oli pipi. Ei tähän mennessä muuta ole potenut kuin viime kesänä sen anaalirauhasen tulehduksen, joka oli selkeä diagnoosiltaan. Nyt sen sijaan täysi mysteeri.
Illalla oli outoa vain se, ettei Wuppe mennyt yöluolaansa nukkumaan, vaan nukkui koko yön makuuhuoneen nojatuolissa. Aamulla ei venytellyt itseään lainkaan, normaalisti verryyttelee antaumuksella raajojaan kuin kissa konsanaan. Aamulenkki päättyi heti lähimpään puskaan, jossa nosti koipeaan. Olemus oli aivan onneton, selkä kyyryssä, pää ja häntä roikkuivat alhaalla. Kantamalla tuli kotiin takaisin.
Wuppe oli äreä, murisi, ei antanut koskettaa itseään ollenkaan ja siksi tarkastettiin anaalipuoli Wuppe kylpypyyhkeeseen käärittynä kuin kissa vastaavassa tilanteessa. Pepapuoli oli ihan ok, ei aristellut yhtään.
 |
| "Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme...♪♪♫" |
Kauhea pelästys! Mikä Wupia vaivaa? Mieleemme ei tullut mitään erikoista. Samaa ruokaa on syönyt kuin muutenkin, tietääksemme ei ole pudonnut mistään eikä Wupella ole tapana syödä mitään ei syötäväksi kelpaavaa. Wuppe ei oksentanut, ei ripuloinut, maha ei murissut eikä kurissut ja Wuppe varasi kaikille neljälle jalalleen.
Koska oksentelua eikä ripulia ilmaantunut, uskalsin antaa kipulääkettä ruuan sekaan painon mukaisen määrän. Kipujen varalta. Wuppe oli muriseva ja äreä edelleenkin,
Sitten Wuppe jäi makaamaan sohvalle ja selkeästi vältteli liikkumista. Hengitti raskaasti, jonka tulkitsin kivun merkiksi. Otin muutamia kuvia ja videonkin päivän mittaan ihan siltä varalta, että joudumme lähtemään eläinlääkärille.
Ruokakuppi laitettiin tarjolle ja hitaasti Wuppe asteli syömään, söikin melkein kaiken. Sen jälkeen Wuppe vietiin ulos asioilleen, tarkoitus oli kantaa Wuppe taas tuohon lähimpään puskaan ja sitten heti takaisin kotiin. Wuppe sai sattumalta itselleen animaattorin, tutun, iäkkään chichu-koiran nimeltä "Chico" ja niinpä Wuppe käveli koko aamulenkin Chicon mukana ja toimitti kaikki asiansa.
Tämä oli positiivinen yllätys!
Sitten Wuppe jäi makaamaan sohvalle ja selkeästi vältteli liikkumista. Hengitti raskaasti, jonka tulkitsin kivun merkiksi. Otin muutamia kuvia ja videonkin päivän mittaan ihan siltä varalta, että joudumme lähtemään eläinlääkärille.
Ruokakuppi laitettiin tarjolle ja hitaasti Wuppe asteli syömään, söikin melkein kaiken. Sen jälkeen Wuppe vietiin ulos asioilleen, tarkoitus oli kantaa Wuppe taas tuohon lähimpään puskaan ja sitten heti takaisin kotiin. Wuppe sai sattumalta itselleen animaattorin, tutun, iäkkään chichu-koiran nimeltä "Chico" ja niinpä Wuppe käveli koko aamulenkin Chicon mukana ja toimitti kaikki asiansa.
Tämä oli positiivinen yllätys!
Pohdimme jo heti aamulla sitä, että mitä nyt pitäisi tehdä. Eläinlääkärille? Päätimme siirtää sinne menoa ja ensin seurata, mihin suuntaan pojan vointi kehittyy. Onko vatsa pipi, alkaako ripulointi?Muuttuuko tila paremmaksi vai pahemmaksi? Jompaan kumpaan suuntaanhan tilanne muuttuu joka tapauksessa.
Noin kello 17 aikoihin Wuppe nousi sairasvuoteeltaan, yllätykseksi kohtalaisen pirteänä. Hyppäsi sohvalle ja sohvalta pois. Häntä oli komeasti kaarella taas ja ilme virkeä ja hengityskin oli tasaantunut! Elliä ei siis ehditty käydä tervehtimässä.
Wuppe teki vielä toisenkin suht´pitkän lenkin ja oli ihan oma itsensä. Pientä äreyttä ilmeni silti, ei halunnut itseään juurikaan kosketeltavan, oli hyvin varuillaan sen suhteen.
Mielikuvitukseni ei riitä keksimään, mikä Wuppea vaivasi. Tänään on ollut ihan kuin ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa olisi eilenkään tapahtunut, vaikka oli pipi. Hiukan jäi huoli päälle, kun en nyt tiedä, mikä Wuppea vaivasi. Oliko tuo vain alkusoittoa jollekin alkavalle vaivalle vaiko ihan vain satunnainen kiputila, mikä lie sitten olikaan? En millään keksi, mitä se on voinut olla?
12 kommenttia:
Voi pientä poikaa. Joku suolistohäiriö varmaan, kun ei antanut koskettaa itseään. Vatsa oli varmaan pinkeä ja kipeä. Suolikaasu tai suolen kiertymä tulee mieleen. Jälkimmäistä välttääkseni en anna Párekille ruokaa ennen lenkeille lähtöä. Keveällä vatsalla on helpompi tepsutella.
Voisitko vaikka soittaa jonnekin eläinlääkärin vastaanottoon ja kysyä heidän mielipidettään? Meidän eläinlääkärin vastaanotossa puhelimeen vastaajalla on laaja kokemus eri oireista, vaikka ei ole eläinlääkäri. Saattaa olla eläinhoitaja kuitenkin. Neuvoo ihan hyvin puhelimessa ja arvioi onko lääkäriin tulo tarpeen vai ei.
No voe tokkiisa. Hui ku säekähettiin ensin ku luvettii otsikko. Hyvä ku mänj ohi tuo vaeva, mikä lie sittä olluhhii.
Äetillä juohtu mielee että minun ensmäesellä eeltäjällä (nootaja) olj ollunna justiisa samallaeset oereet jotka kesti päevän. Mittää selitystä niille oereelle ee löötynnä. Ja se kaverj elj sejjäläkee terveenä vielä kymmenen vuotta. Elli olj eppäelly jälestäpäen että oes vennäättännä jonnii kohan itestäsä ja se sittä asettunu.
Kyllä tuommoset aena säekäättää.
Toevottavasti ee ennee uusi. Ja pyssyy Wuppe kunnossa.
Onnin tapausta ajatellessa tarkistuttaisin haiman verikokeella. On sitten suljettu pois semmoiset.
Ei koira koskaan turhaa oirehdi, joku vaiva on ja itse olen sen verran hermoraunio etten voisi jättää tutkimatta. Soittaa ainakin voi ellille ja kysyä asiaa. Parempi niin kuin itse pähkäillä ja arvuutella.
Tsemppiä Wupille ja paranemisia. Elä säikyttele mamia, san suaraa vaan mikä sunt pännii.
toivoo Messinen + äippä
Tämä nyt voi olla ihan metikössä, mutta oireet muistuttavat (myös) eturauhasvaivoja, joskin Wuppe on vielä aika nuori sellaisille, vaan koskaanhan niistäkään ei tiedä. Toivottavasti oli ja meni eikä tule takaisin. Arnicaa voi aina kokeilla ensiavuksi, jos vaikka olisi vain joku venähdys tai vastaava, ja sillä menisi, niin saisi siitä ainakin jotain tietoa...
Vastaan nyt yhteisesti.
Kiitos ensinnäkin diagnoosiehdotuksista! Käyn kaikkien taudinkuvat nyt läpi, joten olen edes hiukan varautunut joihinkin vaihtoehtoihin, jos uudemman kerran tulee joku vastaavanlainen tai muunkinlainen kiputila Wupelle.
Minua ihmetytti nimenomaan se, että Wuppe
- ei ollut missään vaiheessa levoton, kävellyt sinne tänne, vaan paikoillaan pysyvä, jos liikkui, niin hitaasti ja varoen.
- ei oksentanut eikä yökkäillyt
- ei ripuloinut, vaan ihan normitulostusta
- ruokahalu oli hyvä
- varasi kaikille jaloilleen
- ei oireillut mitenkään etukäteen, kaikki sujui ihan hyvin
Homeopaattista olen antanut, en mainitse siitä sen enempää, koska en ole niin varma omista homeopatiatiedoistani, ettei kukaan vaan ota mallia minun toimenpiteistäni sillä alueella. Ainakaan vielä.
Minusta kuulostaa lihasjumilta tai pieneltä revähdykseltä selän tai reisien alueella. Kipu voi jäädä muhimaan pääkoppaan senkin jälkeen, kun tilanne on ohi, minkä takia aristaa kosketusta. Tämä oli kuitenkin vain arvaus. Toivottavasti tilanne on jo ohi.
Tuli tuossa yöllä semmoinen mieleen, että omalla chihullanihan oli aina joskus ihan samantapaisia vaivoja, jotka sitten osoittautuivat koliikiksi. Vaiva tuli myös ihan ilman ruokavalion tai liikunnan tai muiden olosuhteiden muutosta kuin salama kirkkaalta taivaalta. Koira oli kyllä muutenkin melkoinen draamakuningas ja esitti vähäisemmistäkin asioista kuolevaa joutsenta, mutta kyllä sillä oli vatsa ihan oikeastikin silloin tosi kipeä. Ei saanut koskea, ei voinut liikkua ja oli vaan selkä köyryssä. Ei oksennellut eikä ripuloinut, mikä olisikin varmasti helpottanut. Vähitellen opin sitten jo pienemmistäkin oireista antamaan oikean homeopaattisen aineen, mikä paransi vaivan yleensä jo parin annoksen jälkeen suht nopeasti (auttoi muillakin chihuilla yleensä hyvin vatsaongelmissa, jotka eivät ole rodulla mitenkään kovin harvinaisia).
Toivottavasti oli vain joku ohimenevä, esimerkiksi vatsavaiva. Kaikkien eläinten surkein puoli on se, että eivät osaa sanoa missä kipu on. Terveiset Ossilasta.
Arja, mahdollista tämäkin, paitsi etten ole huomannut Wupella mitään ilmavaivoja alkuunkaan, mutta sehän ei tietenkään kerro koko totuutta.
Minä kun olen kaikesta huolimatta vähän hukassa tuon homeopatian kanssa, niin jos sinulla on jotain linkkejä tai liitteitä, niin olisi kiva saada. Sähköpostiosoitteeni on hanneleprange @ gmail. com
:)
Älä muuta sano! Jospa koira osaisi edes tassulla näyttää, että missä on kipupiste, niin jo se auttaisi eteenpäin. Joku päänsärky koiralla, onhan sekin mahdollista, niin ei sitä osaa ajatellakaan, vaikka koira olisikin vähän outo. Tai hammassärky...
Täällä sataa vähän väliä, taas.
Minulle tuli myös mieleen, että jos selkä tai joku muu kohta on venähtänyt kivuliaasti. Tai voiko koiralla olla monta tuntia joku kramppi?
Toivottavasti tilanne ei toistu. Jos, niin sitten täytyy lähteä ellille.
Nyt Wuppe voi ihan hyvin.
Kova kramppi voi jättää jälkeensä aristavat lihakset joksikin aikaa. Lihasjumit voivat kestää päiviäkin, mutta Wuppe tuskin harrastaa niin rankkaa liikuntaa, että kestojumeja tulisi. Jumit hoidetaan lämpimällä ja hieronnalla.
Hienoa, että Wuppe on entisellään!
Lähetä kommentti